Ajankohtaista

Vesienhoito on kestävyyslaji – Rautajärven kosteikkohanke vei viisi vuotta

Jarmo Oesch
Ensimmäinen Kukkiaan päätyviä ravinteita vähentävä kosteikko rakennettiin Jarmo Oeschin maille Rautajärvelle viime syksynä.

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen hankevastaava Hanna Arola korosti Kotiranta kuntoon -kurssin neljännessä illassa, että vesienhoito on kestävyyslaji.

– Joku viisas on todennut, että vesistössä havaitut muutokset ovat tapahtuneet vuosikymmenten kuluessa. Myös tilan korjaaminen tai parantaminen ottaa aikansa.

Yhteisymmärrys syntyy kohtaamalla – kunnostus etenee, kun siitä on kaikille hyötyä

Thomas Penttilä
Thomas Penttila sanoo, että keskustelut maanomistajien, ranta-asukkaiden ja osakaskuntien kanssa ovat tarjonneet paljon uutta tietoa. Samalla kirkastuu yhteinen intressi, sillä vesien hoidosta on hyötyä kaikille.

Kalastuskunnan hallintoon ei ole kovin helppo löytää vapaaehtoisia. Aitoon kalastuskunnassa turvauduttiin sukupolvenvaihdokseen, kun vuosikymmeniä vesialueita hallinnoineet aktiivit siirtyivät yksi toisensa jälkeen eläkepäiville.

– Lupauduin jatkajaksi sillä ehdolla, että kalakannan hoidon ja kalastuksen hallinnon lisäksi painopisteeksi otetaan myös vesiensuojelu, Thomas Penttilä kertoo.

Hänen kunnianhimoisena tavoitteenaan oli käynnistää vesien tilaa parantavia kunnostustoimia.

Järvenpinnat ovat 70–80 senttimetriä kevättä matalammalla

Mallasveden korkeus
Mallasveden ja Längelmäveden pinnat ovat kääntymässä nousuun. Mallasvedellä vedenkorkeus laski lokakuun toisella viikolla 83,64 metriin, mikä mahdollistaa juoksutuksen pienentämisen Valkeakoskella.

Vähäsateinen syksy on laskenut järvien pinnat tavanomaista alemmas.

Pinnankorkeuksien vaihtelu on tänä vuonna poikkeuksellisen rajua. Runsaslumisen talven ja myöhäisen kevään vuoksi pinnat nousivat yli puoli metriä huhtikuun aikana. Toukokuun puolivälissä oltiin 2000-luvun ennätyskorkeuksissa.

Alkukesästä pinnat olivat kolmisenkymmentä senttiä tavanomaista korkeammalla, ja keskiarvokäyrä tavoitettiin vasta syyskuun lopulla.

Vesienhoito edellyttää laajaa yhteistyötä, sillä yksittäinen kunnostustoimi ei korjaa mutkikkaita ja hankalia ongelmakokonaisuuksia

Mikko Ortamala
Mikko Ortamala kertoi Kotiranta kuntoon -kurssilla, miten eri intressit yhdistettiin onnistuneesti Loviisanjoen laajassa kunnostushankkeessa. Kuva: At the Edge of Shared Waters -video.

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen suunnittelija Mikko Ortamala esitteli Kotiranta kuntoon -kurssilaisille keinoja, joilla voidaan vähentää järviin päätyviä ravinteita. Hän käytti esimerkkinä Suomen suurinta kokonaisvaltaista vesienhallintahanketta, jossa kunnostettiin Loviisanjokea ja sen sivu-uomaa Hardombäckenin valuma-aluetta.

Vähätuottoisista ranta- ja suometsistä voi saada Metso-korvauksen

Tomi Riihiranta
Tomi Riihiranta esitteli Kotiranta kuntoon -kurssilaisille Metso-kohteitaan.

Luopioislainen Tomi Riihiranta tarjosi 11 vuotta sitten muutamaa metsäkohdetta Metso-ohjelmaan.

– Olin yhteydessä Metsäkeskukseen. Sieltä käytiin katsomassa, soveltuvatko kohteet ohjelmaan. Päätös ja korvaus tulivat aika pian, Riihiranta kertoo.

Hänen mielestään ohjelmasta on tehty metsänomistajalle helppo ja yksinkertainen.

– Jos metsästä löytyy sopiva luontokohde, riittää että on yhteydessä Metsäkeskukseen.

Pistekuormitus saatiin kuriin, mutta hajakuormitus rehevöittää vesiä

fosforimäärä
Pälkäneen järvistä on vuosikymmenten aikana otettu tuhansittain vesinäytteitä. Niiden perusteella nähdään esimerkiksi, miten järviä rehevöittävän ja sinileviä ruokkivan fosforin määrä on muuttunut.

Pälkäneen järvistä on otettu tuhansittain vesinäytteitä 1970-luvulta lähtien. Veden laadun lisäksi on seurattu muun muassa levän määrää.

Tarkimmin on tutkittu Pälkänevettä ja Kukkiaa, koska niihin laskettiin aiemmin jätevesiä. Ne ovat kirkasvetisiä ja karuja järviä, joiden rehevöitymiskehitykseen pitäisi puututtua ajoissa.

Lahden Vesijärvi on varoittava esimerkki rehevöitymisestä: silloin ollaan jo myöhässä, kun muutokset näkee silmin

Vesijärvi fosforipitoisuus
Vesijärven fosforipitoisuus kääntyi laskuun, kun Lahteen valmistui uusi jätevedenpuhdistamo vuonna 1976. Sisäinen kuormitus vapautti kuitenkin edelleen ravinteita pohjasta. Sitä yritettiin turhaan pysäyttää pohjan hapetuksella. Tehokalastus käänsi uudelleen kasvussa olleet ravinnemäärät laskuun 1990-luvun alussa.

Maa- ja metsätalous, ojitus, turvetuotanto ja muu ihmistoiminta huuhtoo järviin humusta ja ravinteita. Järven ekosysteemi pystyy sopeutumaan ihmisen aiheuttamaan muutokseen määrättyyn pisteeseen saakka.

– Mutta kun maaginen kynnysarvo saavutetaan, ekosysteemin tila muuttuu täysin toisenlaiseksi, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen tutkija Kirsi Kuoppamäki sanoo.

Rehevästä järvestä ei saa karua, mutta karu järvi muuttuu reheväksi, jos se saa liikaa ravinteita

ravinnelähteet
Järvi saa vetensä ja ravinteensa sitä ympäröivältä valuma-alueelta. Tehokkainta vesiensuojelua on ravinteiden pidättäminen pelloissa ja metsissä. Järviin päätyvien ravinteiden määrää voidaan vähentää peltojen ja metsien suojakaistoilla- ja vyöhykkeillä, kosteikoilla, laskeutusaltailla ja pintavalutuskentillä. Kuvan lähde: vesi.fi/Mika Kautto

Joka toinen torstai-ilta järjestettävän Kotiranta kuntoon -kurssin alkajaisiksi vesienhoidon ylitarkastaja Salla Taskinen Pirkanmaan ELY-keskuksesta kertoi järvien ekosysteemistä ja ihmisen vaikutuksesta vesistöihin.

– Se missä järvi sijaitsee, määrittää, millainen vedenlaatu on ja asettaa reunaehdot sille, millaisia eliöitä järvessä voi elää, Salla Taskinen sanoo.

Vesi on yhteistä ja sitä hoidetaan yhdessä

Uudella Suvi-videolla muistutetaan, että puhtaat vedet nostavat rannan arvoa.

"Vesi on yhteistä, ja sitä hoidetaan yhdessä. Suvi-hanke tarjoaa Pälkäneen vesienhoitoon apua ja rahoitusta."

Videon kuvasi ja editoi Joonas Ennala. Kertojana toimii nuorten kesätiimin Erika Tuomi.