Vedet puhdistuvat pisara kerrallaan, kosteikkoasiamies Antti Happonen muistutti
Antti Happonen kertoi kosteikkoillassa, miten Tuusniemen ja Pien-Saimaan vedet on saatu kirkastumaan ja miten sama voidaan tehdä Pälkäneellä.
– Minä olin sikatilan poika, lähes … itsekin, Antti Happonen mukailee Edu Kettusen Lentäjän pojan riimejä.
Koti- ja naapuritilojen tuotantosuunta näkyi kotijärvessä Tuusniemellä. Enää ei tullut mieleenkään juoda sitä.
– Ei lapsena kannettu juomapulloja, vaan hörpättiin järvestä, kun alkoi janottaa.
Uimasta noustessaan iho oli liman peitossa. Veteen tottumaton saattoi muuttua pulahduksen jälkeen punaiseksi kuin rapu.
Kun sikaloita lakkautettiin kannattamattomina, Happonen sopi naapuruston kanssa, ettei peltoja enää kynnetä syksyisin.
Metsäkeskuksessa työskennellessään mies oli tutustunut kosteikoihin, joiden avulla järveä ympäröivältä valuma-alueelta kertyviä ravinteita sai kiinni ennen järveä. Happonen alkoi rakentaa sellaisia laskuojien varrelle. Nyt kotitilan mailla on 30 hehtaaria kosteikoita. Niiden keräämä ravinteikas liete ajetaan maanparannusaineeksi pelloille.
Kosteikoista kolmasosa on sellaisia, että peltoja viljelevä veli saa niiden hoidosta korvausta.
– Se on tilan suurin vuosittainen tukisumma.
Kosteikko pienentää ravinnekuormitusta
Antti Happonen edisti metsäkeskuksessa työskennellessään metsäautoteiden rakentamista ja soiden ojitusta. Kosteikoiden avulla hän korjailee työnsä jälkiä.
– Pienin kosteikko on se, kun polkaisee saappaan kannalla montun, jossa virtaava vesi viivähtää. Suurin on Brasiliassa. Se on puolen Suomen kokoinen.
Kun veden virtaus hidastuu, humus ja siihen sitoutuneet ravinteet ehtivät laskeutua ennen järveä. Veden pitää seisahtua riittävästi, jotta myös kasvillisuus ja pieneliöt ehtivät tehdä työnsä.
Pahimmillaan kosteikko ei vähennä, vaan lisää ravinnekuormitusta. Siksi on tärkeää, että se suunnitellaan ja rakennetaan oikein.
– Kosteikkoa ei kannata tehdä pehmeään turpeeseen. Sen pitää olla myös riittävän kokoinen.
Kosteikoiden piiloviestit paljastuvat ilmakuvista
Antti Happonen sai kosteikkoasiamiehen tittelin, kun hänet palkattiin Pien-Saimaalle edistämään vesienkunnostusta. Työ alkoi kymmenen vuotta sitten, ja nyt rannoilla on noin 150 kosteikkoa ja muuta vesienhallintarakennetta. Niiden vaikutus alkaa näkyä järvessä: rehevöitymiskehitys on pysähtynyt, vesi kirkastunut ja sen ravinnepitoisuudet laskussa.
Happonen aloitti työn ”kellokkaiden” kautta. Hän etsi sopivia kosteikkokohteita ja esitteli suunnitelmansa isännälle. Ensimmäiset kohteet hoidettiin kädestä pitäen maaliin, jotta niitä voitiin esitellä muillekin.
Rahoitusta hankittiin monesta kanavasta: EU-rahaa Leaderin kautta, kansallista rahaa ELY-keskuksen kautta ja yksityistä rahaa Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiöltä. Myös oppilaitokset saatiin mukaan työhön.
Happonen on piilottanut kosteikoihin viestejä, jotka paljastuvat vasta vuosien tai vuosikymmenten jälkeen. Kosteikoihin on muotoiltu muun muassa hanketta sponsoroineen yrityksen logo ja sydämen muotoinen saareke. Viimeiseltä kosteikolta otetussa ilmakuvassa lukee ”kiitos”.
Kosteikot vaativat toimiakseen myös hoitoa. Siihenkin on löytynyt asialle omistautuneita ”kosteikkotalkkareita”.
– Esimerkiksi osmankäämi pitäisi saada hävitettyä ajoissa, sillä sen juuristo muodostaa patjan, jossa eivät muut kasvit pärjää.
Humuksen maku tuntuu selvästi, Antti Happonen analysoi Kankahuvenlahden rantavettä.
Sinilevän tarvitsema fosfori muhii pohjassa
Aitoon Kankahovissa maanantaina järjestetty kosteikkoilta keräsi lähes 30 kuulijaa. Mukana oli paikallisten, kesäasukkaiden ja viljelijöiden lisäksi myös Hauhon vieraita.
– Me olemme hakeneet naapurista mallia ja toistamme Suvi-hankkeen Hauholla, Pro Hauhonselkä ry:n puheenjohtaja Timo Karttunen kertoi.
Kosteikkoillan osanottajien havainnot koti- ja mökkirannoilta olivat samansuuntaisia. Kukkian kirkkaus alkaa olla legendaa ja matalat rannat rehottavat vesikasvillisuudesta. Juotavan puhdas Kukkolan Pyhäjärvi tummuu ja limoittuu. Pälkänevedellä havahduttiin toissa kesänä, kun rannat kuplivat vihreinä.
– Sinilevä on aikanaan tuottanut hapen, johon elämä kuivalla maalla perustuu. Sinilevä on hyvä, kunhan se ei ole omassa rannassa.
Sinilevän tarvitsema fosfori löytyy valmiiksi järven pohjasta. Kun syvänteet muuttuvat hapettomaksi, se vapautuu levien käyttöön. Sinileväkukinnot kertovat, että alkaa olla viimeinen hetki kääntää järven kehitys. Se voi viedä vuosikymmeniä, sillä järvi haluaa pysyä sellaisena kuin se on.
– Kun järven ekologinen tila on ollut hyvä, sen kasvit ja eliöstö yrittävät pitää tilan ennallaan, vaikka ravinteiden määrä lisääntyisi. Mutta joissain kohtaa särjet ja rehevien rantojen kasvit saavat ravintopyramidin pullistumaan liikaa, ja se romahtaa, Antti Happonen kuvaa.
Kun järven tila keikahtaa, sen ekologia tekee kaikkensa, että se pysyy sellaisena. Hyvän tilan palauttaminen voi viedä vuosisadan tai pari.
Kukkian rehevöityminen on vain ajan kysymys
Pälkäneen eteläpuolelta ei löydy enää juurikaan ekologisesti hyvässä tilassa olevia järviä. Suvi-hanke pyrkii pitämään rajan tässä.
Kiireisintä on rajoittaa ravinnekuormitusta Pälkänevedellä, jossa sekä ranta-asukkaiden havainnot että tutkimustulokset kertovat rehevöitymisestä. Vaikka teollisuuden ja asutuksen jätevesien käsittely on laitettu 1970-luvun jälkeen laitettu kuntoon, hajakuormitus tuo liikaa humusta ja ravinteita pelloilta, soilta ja metsistä.
Kukkialla järven kemiallinen laatu ei ole heikentynyt, mutta näkösyvyys on pienentynyt ja rannat rehevöityneet. Siksi Happonen uskoo, että on vain ajan kysymys, koska rehevöitymisen merkit alkavat näkyä sielläkin.
Suvi-hankkeella on vireillä reilut 30 kunnostuskohdetta Pälkänevedellä ja Kukkialla. Kosteikoiden lisäksi ravinnekuormitusta pienennetään muun muassa kaksitasouomilla ja laskuojien virtausta hidastavilla pohjakynnyksillä.
Antti Happonen yllytti asettamaan tavoitteen korkeammalle.
– Pälkänevedelle pitää saada ainakin 50 kosteikkoa, hän innosti kosteikkoillan osanottajia.
Kosteikot vaikuttavat veden laadun lisäksi myös monimuotoisuuteen. Ensimmäinen merkki onnistumisesta on sorsalintujen lisääntyminen.
– Meillä vei 25 vuotta, että kuikka palasi rannoille, Happonen kertoo.
Vedet puhdistuvat pisara kerrallaan
Vesien kunnostus tapahtuu pisara kerrallaan. Työ pitää tehdä ravinteiden lähteillä, sillä laskuojan suulle rakennetusta kosteikosta tulvakevät huuhtoo kertyneet lietteet mukanaan järveen.
Antti Happonen tarjosi yksinkertaisia ohjeita ranta-asukkaille. Tontilta valuva kuormitus vähenee, kun jättää osan mökkipihasta luonnonniityksi, jonka paikkaa voi vaihdella muutaman vuoden välein. Se lisää myös monimuotoisuutta.
Happonen kannusti harventamaan myös rantaa varjostavia ja roskaavia suuria lehtipuita. Niiden lehtien mukana vesiin päätyy valtava määrä humusta.
Vettä kannattaa kunnioittaa myös suihkussa ja pöntöllä, sillä jokainen huuhtelu päätyy lopulta järviin.
– Meillä on kaksi korvaa ja yksi suu. Kun kuuntelee saunan lauteilla ja avaa suunsa oikealla hetkellä, lamppu voi syttyä oikeassa päässä, Happonen kuvasi kosteikkoasian edistämistä.
Aitoon kosteikkoilta keräsi lähes 30 kuulijaa.
Seuraavaksi kosteikko- ja huussikierrokset
Perjantaina 9.6. Suvi-hanke järjestää kosteikkokierroksen, jossa tutustutaan Rautajärvelle puolitoista vuotta sitten valmistuneeseen kosteikkoon ja kolmeen kunnostuskohteeseen, jotka toteutetaan tulevina vuosina. Retkelle lähdetään kello 9 Murronkulman risteyksestä Rautajärvellä.
Lauantaina 1.7. esitellään kuivakäymälöitä Luopioisissa kesäpäivän aamukahvien yhteydessä. Kukkian olohuoneella (entinen Toivarin kauppa ja kirppari) voi aamupäivällä tutustua vedettömiin vessavaihtoehtoihin ja kuulla käyttäjäkokemuksia kompostoivista, erottelevista, polttavista ja pakastavista huusseista, jotka tuoda myös sisälle. Kello 12 lähtee huussikierros, jossa soudetaan kirkkoveneellä katsomaan ja kuulemaan, miten ne toimivat käytännössä. Airopaikan kirkkoveneestä voi varata osoitteesta tommi [dot] liljedahl [at] gmail [dot] com (tommi[dot]liljedahl[at]gmail[dot]com) tai numerosta 041 3190 266. Liljedahl kerää myös lisäkohteita huussikierrokselle, joka suuntautuu Rihan- ja Uritunselälle. Reitti rajoittuu Iso-Vekunaan, Pärnäsaareen ja Kukkiasaareen.
Kesän aikana Suvi-hanke kiertää kesätapahtumissa kertomassa, miten ravinnekuormitusta pienentävät kunnostustoimet etenevät koti- ja mökkijärvillä. Lauantaina 10.6. Suvi-teltta on Luopioisten kesänavauksessa, lauantaina 17.6. Puutikkalan kirppistapahtumassa ja sunnuntaina 18.6. Kuohijoen kesäkahvila Munkki & Rinkilässä.