Ajankohtaista

Viljelijöiden joulupuuroilla kuullaan vesienkunnostushankkeista ja maan kasvukunnosta

rakennekalkki
Pasi Mattila levitti viime kesänä peltoihin rakennekalkkia, joka parantaa maan rakennetta savimailla.

Suvi-hanke tarjoaa maanantaina 12.12. kello 9.30 Aitoon Honkalan alakerrassa joulupuurot viljelijöille. Yhdessä Pälkäneen ja Luopioisten MTK:n kanssa järjestettävässä tilaisuudessa kuullaan Pälkäneen vesienkunnostushankkeiden tilanteesta ja edistämisestä. Lisäksi Lauri Lehtilä ProAgria Etelä-Suomesta kertoo maan kasvukunnosta sekä CAP27-suunnitelman mahdollisuuksista tähän liittyen.

Järvet ovat jäätymässä poikkeuksellisen matalalle

Kukkian pinnankorkeus
Kukkian pinta kääntyy tavallisesti nousuun lokakuun vaihteessa, mutta tänä vuonna se jatkaa laskuaan vielä marraskuun lopussa.

Sydän-Hämeen järvet ovat jäätymässä poikkeuksellisen matalalle.

Kukkian vedenkorkeus kääntyy tavallisesti nousuun lokakuun vaihteessa, mutta tänä vuonna se jatkaa laskuaan vielä marraskuun lopussa. Pinta on parikymmentä senttimetriä tavallista alempana ja edelleen laskussa. Mikäli runsaat sateet eivät nosta pintaa ennen talvea, vedenkorkeus voi pysyä kevääseen saakka poikkeuksellisen matalalla.

Mallasvedellä pinnanlasku pysähtyi lokakuun alussa, kun se saavutti tason, joka mahdollistaa juoksutuksen pienentämisen Valkeakoskella.

Vastaa vesikyselyyn – Hanna Alanen tekee opinnäytetyön Pälkäneen vesienhoidosta

Hanna Alanen
Hanna Alanen tekee opinnäyteyönsä paikallisten ja kausiasukkaiden osallistumishalukkuudesta Pälkäneen järvien hoitoon.

Meillä opinnäytetyön tulee pohjautua työelämän todelliseen tarpeeseen ja halusin sen olevan hyödyllinen myös Pälkäneelle, Humanistisessa ammattikorkeakoulussa opiskeleva Hanna Alanen kertoo.

Hänen tavoitteenaan on suorittaa yhteisöpedagogin ammattitutkinto keväällä 2023.

Elävän elämän esimerkit auttavat alkuun kunnostustoimissa

Terttu Salmela
Ensimmäinen vesienhoitotoimi on kahvinkeitto. Terttu Salmela kokosi Rautajärven Kantolanlahden ranta-asukkaat kahvipöydän ääreen pohtimaan, mitä järven hyväksi voitaisiin tehdä.

– Parasta ovat olleet elävän elämän esimerkit, toistui useammassakin palautteessa, kun syksyn ajan jatkunut Kotiranta kuntoon -kurssi päättyi torstaina.

Pellot tuottavat satoa eivätkä ravinteita järviin – viljelijän tärkein vesistötoimi on huolehtia maan kasvukunnosta

Antti Vierikka
Luopioisten MTK:n puheenjohtaja Antti Vierikka isännöi maitokarjatilaa.

Viljelijöiden edustajat ovat olleet alusta alkaen mukana Suvi-hankkeessa. Myös kunnostustoimet ovat lähteneet liikkeelle viljelijävetoisesti: maanomistajat ovat tarjonneet parannettavaksi pariakymmentä pelto- ja laskuojakohdetta. Niistä osa on sellaisia, joilla voidaan vaikuttaa merkittävästi Kukkiaan ja Pälkäneveteen päätyvien ravinteiden määrään.

Vedenpinnan nosto on uuvuttava urakka

Kovesjärvi
Soiden ja turvetuotantoalueiden ympäröimä Parkanon Kovesjärvi on pari kilometriä leveä.

Lukemattomilla järvillä ollaan tyytymättömiä vedenkorkeuteen, kun loppukesän parhaaseen loma-aikaan rannat pakenevat ja laiturit makaavat pohjassa. Kukkialla suojeluyhdistys teetti asiantuntijalla kunnostussuunnitelman, jolla alinta vedenkorkeutta nostettaisiin muuttamatta keskivedenkorkeutta. Jos keskivedenpintaan ei puututa, hanke ei välttämättä vaadi vesilupaa.

Suomalainen esitteli ravinnesieppareita ja rahoituskanavia

Rahatpintaan.fi
rahatpintaan.fi -sivustolle on koottu tietoa vesienkunnostuksen rahoituksesta.

Suvi-hankkeen vetäjä Marja-Liisa Suomalainen esitteli Kotiranta kuntoon -kurssilla tuoreinta kunnostuskohdetta, joka on lähdössä liikkeelle Rautajärven Kantolanlahdella. Siellä herättelijänä toimivat viime talvena otetut vesinäytteet, joiden mukaan lahti kärsii happikadosta ja sisäisestä kuormituksesta.

Suomalainen korosti, ettei johtopäätöksiä lahden tilasta voi tehdä yhden tutkimustuloksen perusteella.