Ajankohtaista
Kukkia-seminaari kertoo tuoretta tietoa kalaston tilasta
Kukkia on Natura-järvi, jonka kalakantoja seurataan säännöllisesti koekalastuksen avulla. Viimeisen, vuoden 2021 koekalastuksen tulosten mukaan kalaston ekologinen tila laski tyydyttävästä välttäväksi. Syynä on kalamäärän lisääntyminen. Kalaa nousi monta kertaa enemmän kuin karusta järvestä pitäisi.
Holjan Myllyojan kunnostus
Holjan kaksitasouomaan tutustuttiin kosteikkokierroksella huhtikuussa 2025.
Kunnostuskohde
Holjan Myllyoja laskee Kukkian koilliskulmaan Holjanlahdelle. Se kerää vetensä peltoaukealta ja sen yläpuolella olevasta metsästä ja kosteasta korvesta.
Kortteenpohjan Tuppiojan kunnostus
Kortteenpohjantien varteen rakennettu kosteikko valmistui syyskuussa 2025.
Kunnostuskohde
Tuppioja laskee Kortteenpohjan lahteen. Se kerää vetensä noin 3 neliökilometrin valuma-alueelta. Metsistä kertyvät vedet kulkevat viimeiset 1,4 kilometriä peltojen poikki.
Padankosken Rautianojan kunnostus
Valvoja Martti Lautala ja maanomistaja Heikki Lukkarla tarkastelevat huhtikuussa 2025 valmistuneen kampakosteikon uomia.
Kunnostuskohde
Rautianoja sijaitsee Leppänällä Padankosken ja Kuohijoen välisssä. Oja laskee Rautianniemen pohjoisrantaan, Harjunsalmen kainaloon. Se kerää vetensä Rautianniemen metsistä ja pelloilta.
Haltian Hirviniemenojan kunnostus
Pohjakynnykset hillitsevät virtausta ja eroosiota ennen kaksitasouomaa.
Kunnostuskohde
Haltian Hirviniemenoja laskee Haltian pappilan peltojen poikki Haltianselän pohjoisosaan. Oja kerää vetensä laajalta valuma-alueelta, joka alkaa Haltiantien pohjoispuolen metsistä.
Epaalanlahden kunnostus
Epaalanlahden rantaan valmistui 400 metrin mittainen kosteikko.
Kunnostuskohde
Epaalanlahdelle laskee kaksi ojaa. Ne keräävät vetensä pääosin laajalta peltoaukealta, joka on viljelysmaata. Toinen oja tuo mukanaan myös Aapiskukon, Tokmannin ja Lahdentien hulevesiä.
Kevättulvat koettiin jo talvella – järvien pinnat matalla
Mallasveden pinta on 25 cm alempana kuin viime keväänä. Ennusteen mukaan se voi laskea kesällä ennätysmatalalle.
Järvien pinnat saavuttavat huippunsa tavallisesti toukokuun puolivälissä. Tänä vuonna kevättulvat ajoittuivat jo talveen, kun vesisateet sulattivat alkutalven lumet. Kukkian, Mallasveden ja Pälkäneveden pinnat olivat korkeimmillaan helmikuun alussa. Sen jälkeen ne ovat laskeneet kymmenkunta senttimetriä. Ilman runsaita sateita lasku kiihtyy, kun sää lämpenee ja haihdunta lisääntyy. Ennustekäyrien mukaan järvien pinnat voivat laskea loppukesästä ennätysmatalalle.
Jari Ruski esitteli, miten vesi ja ravinteet pysyvät pellossa, eivätkä rehevöitä järviä
Jaakko Ahola (vasemmalla) kertoi Nuijantalon seminaarissa MTK Pirkanmaan Huoltovarmuus on kannattavuutta -hankkeesta ja Jari Ruski viljelykäytännöistä, joiden avulla vähennetään vesistökuormitusta ja parannetaan pellon tuottavuutta.
Busseihin nousi reilut 30 vesienhoidosta kiinnostunutta, kun Aito Suvi ry esitteli syksyn ja talven aikana valmistuneita kosteikoita ja kaksitasouomia. Niiden avulla saadaan kiinni veden mukanaan kuljettamaa ravinteikasta hienoainesta ennen järveä.
Kierrokselle osallistuneita viljelijöitä kiinnostivat eniten viereiset pellot. Ne palaavat viljelykäyttöön, kun vesi saadaan pois ja alavia osuuksia nostetaan kaivumailla. Luontoihmiset panivat merkille, että linnut olivat löytäneet nopeasti kosteikoille.
Bussikierroksella tutustuttiin vastavalmistuneisiin kosteikoihin
Epaalaan valmistui 400 metrin mittainen kosteikkoketju, jonka yläpuolelle rakennettiin kolmas kosteikko, kaksitasouomaa ja biosuodatusallas. Kuva: Jarmo Oesch
Kevään yöpakkaset pelastivat pahimmalta mutakylvyltä, kun vajaat 40 vesienhoidosta kiinnostunutta kiersi tiistaina tutustumassa syksyn ja talven aikana valmistuneisiin kosteikoihin ja kaksitasouomiin.
Bussikierroksen ensimmäinen vierailukohde oli Kortteenpohjan Tuppioja, jossa esiteltiin syksyllä valmistuneita kosteikoita. Holjassa pysähdyttiin tutustumaan parhaillaan rakennettavaan kaksitasouomaan ja Epaalassa edellispäivänä valmiiksi saatuihin kosteikoihin.