Ajankohtaista

Sidosryhmäverkoston rakentamiseen kannattaa varata aikaa

Marja-Liisa Suomalainen
Suvi-hankkeen vetäjä Marja-Liisa Suomalainen esitteli vesienkunnostushankkeiden etenemistä Kotiranta kuntoon -kurssilla.

Kun sinilevälautat tai vesikasvit valtaavat rannan, ei ole viranomaista, joka rientäisi apuun.

– Vesienhoito ei kuulu kenellekään, Suvi-hankkeen vetäjä Marja-Liisa Suomalainen sanoo.

Mutta järven ympärillä on laaja joukko asianosaisia, asiantuntijoita, edunvalvojia ja muita sidosryhmiä, joihin on pidettävä yhteyttä, kun ryhtyy kunnostamaan järveä. Vesienhoidossa tarvittavan verkoston rakentaminen vie aikaa.

Syksyn rahoitushaku käynnissä – kurssilla kuultiin vesienhoidon rahoituksesta

Rahatpintaan.fi
Kukka Kujala kannustaa seuraamaan rahatpintaan.fi -sivustoa. Sinne on koottu tietoa vesienkunnostukseen saatavasta rahoituksesta, hanke-esimerkkejä ja vinkkejä omarahoitusosuuden keräämiseen.

Vesienhoitoon on haettavissa ELY-keskuksen rahoitusta marraskuun loppuun saakka. Sen avulla parannetaan vesien tilaa ja vesiluonnon monimuotoisuutta.

Rahoitus kohdistetaan ennen kaikkea valuma-alueella tehtäviin toimiin.

– Resurssit ovat pienenemässä. Niittohankkeille ja muille järvessä tehtäville toimille tuskin riittää rahoitusta, Kukka Kujala Pirkanmaan ELY-keskuksesta sanoo.

Vesienhoidon asiantuntija esitteli vesienhoidon rahoitusta Kotiranta kuntoon -kurssilla.
 

Järvien pinnat poikkeuksellisen korkealla

pinnankorkeus
Mallasvesi on noussut lähes 30 senttimetriä lokakuun alun jälkeen. Pinta on jo 30 senttimetriä ajankohdan keskiarvolukemia korkeammalla, ja sen ennustetaan vielä nousevan toistakymmentä senttimetriä parin viikon aikana.

Järvien pinnat ovat sateisen syksyn jäljiltä poikkeuksellisen korkealla. Pienillä järvillä ollaan kevättulvakorkeuksissa ja suurilla järvillä lähestytään niitä.

Mallasveden ja Pälkäneveden pinta on 40 senttimetriä korkeammalla kuin vuosi sitten ja 30 senttimetriä korkeammalla kuin marraskuun puolivälissä keskimäärin. Myös Kukkia on parikymmentä senttimetriä ajankohdan keskivertolukemia korkeammalla. Sateita on tullut niin runsaasti, että pintojen ennustetaan nousevan parin viikon aikana vielä reilut kymmenen senttimetriä.


 

Kunnostustyön tulokset alkavat näkyä Pitkäjärvessä

Pekka Puhakka
Pitkäjärven kunnostusyhdistyksen puheenjohtaja Pekka Puhakka (oikealla) ja Kalalähteenojan kunnostuksen valvoja Elina Sorvali (vasemmalla) esittelivät syksyllä kunnostustöiden etenemistä Antti Mäkiselle ja muille ranta-asukkaille.

Rehevöityneen järven toipuminen ottaa aikaa. Vesienhoidon tulokset näkyvät vasta vuosien tai vuosikymmenten jälkeen.

Aitoon ja Vuolijoen välissä sijaitsevalla Pitkäjärvellä havahduttiin rehevöitymiseen 1990-luvulla.

– Lumme, ulpukka ja muu vesikasvillisuus valtasi järvenselät niin, ettei edes selällä tahtonut päästä soutamaan tai kalastamaan, Pitkäjärven kunnostusyhdistyksen puheenjohtaja Pekka Puhakka kertoo.

Ojitus on lisännyt metsien ravinnekuormitusta

Suojakaista
Vesistöjen äärelle jätetään hakkuissa, raivauksissa, maanmuokkauksessa ja lannoituksessa suojavyöhyke. Se estää eroosiota ja toimii suodattimena, joka sitoo ravinteita ja pysäyttää kiintoaineita. Lisäksi suojakaista lisää varjoisuutta ja luonnon monimuotoisuutta.

Latvavesien järvet saavat vetensä ja ravinteensa ympäröivältä valuma-alueelta. Pälkäneellä siitä valtaosa on metsää.

Metsien ravinne- ja kiintoainekuormituksesta suurin osa on luonnonhuuhtoumaa. Sitä tapahtuu, vaikkei metsiä hakattaisi, raivattaisi tai lannoitettaisi.

– Mitä enemmän metsässä kulkee vesiä, sitä enemmän sen mukana kulkeutuu kiintoainetta ja ravinteita. Metsävedet myös happamoittavat vesistöjä, metsänhoidon vesiensuojelukeinoja Kotiranta kuntoon -kurssilla esitellyt Jouko Potila sanoo.

Lintukosteikot kohentavat Kokonjärven tilaa – Juha Lahti esitteli suojeluyhdistyksen menestystarinaa

Kokonjärvi
Urjalan ja Forssan rajalla sijaitseva Kokonjärvi on matala, 5 kilometriä pitkä ja 2 kilometriä leveä järvi. Suojeluyhdistys pyrkii pienentämään järveä rehevöittävää ravinnekuormitusta ja parantamaan järven huonoa ekologista tilaa.

Kotiranta kuntoon -kurssilla kuultiin innostava menestystarina Urjalasta. Järven valuma-alueelle suunnitellaan rakennettavan 11 lintukosteikkoa, joiden avulla pienennetään järveä rehevöittävää ravinnekuormitusta. Osaa rahoituspäätöksistä vielä odotellaan ja osa hakemuksista on jo hyväksytty.

Forssan rajalla sijaitsevan Kokonjärven ranta-asukkaat huolestuivat kymmenen vuotta sitten mökkijärvensä tilasta. Peltojen ja soiden ympäröimästä matalasta järvestä mitattiin korkeita fosforipitoisuuksia.

Viljelykierto ja kasvipeitteisyys pitävät pellot kunnossa ja ravinnehuuhtoumat kurissa

Jarmo Oesch
Kotiranta kuntoon -kurssilla kuultiin viljelijänäkemyksiä vesiensuojelusta. Jarmo Oesch minimoi ravinnekuormituksen muun muassa pitämällä pellot ympäri vuoden kasvipeitteisinä. Hänen mailleen valmistui kaksi vuotta sitten Kukkian ensimmäinen kosteikko.

– Meidän kaikki pellot ovat tällä hetkellä kasvipeitteisiä, ja sellaisiksi ne taitavat jäädäkin, ikkunaa rummuttavaa syyssadetta katseleva Jarmo Oesch sanoo.

Sateet huuhtovat vähemmän ravinteita syksyllä vihreiksi jäävistä pelloista. Siitä hyötyvät sekä viljelijät että vesistöt: arvokkaat ravinteet pysyvät pellossa kasvien käytössä.

Syyssateet nostavat järvien pintoja edelleen

Kukkian pinnankorkeus
Kukkian pinnankorkeus on noussut lokakuussa lähes kymmenellä senttimetrillä. Vesi on ajankohdan keskiarvoa (harmaa viiva) korkeammalla, ja sen ennustetaan vielä nousevan, koska vettä on tullut niin paljon.

Syksyn runsaat sateet ovat nostaneet pienten järvien pinnat lähes kevään tulvakorkeuksiin. Myös suurissa järvissä pinnankorkeus jatkaa nousuaan.

Kukkian ja Mallasveden pinnat ovat nousseet syyskuusta noin kymmenellä senttimetrillä, vaikka yleensä ne laskevat lokakuun lopulle saakka. Vettä on tullut niin paljon, että Kukkian pinnan ennustetaan nousevan vielä muutamalla sentillä ja Mallasveden pinnan lähes kymmenellä sentillä. Marraskuun alussa pintojen ennakoidaan olevan jopa 30 senttimetriä ajankohdan keskiarvolukemia korkeammalla.

Sadevesikaivo on suora putki järveen – hulevesikuormitusta voidaan pienentää kaivosuodattimilla

Saarelainen
Ympäristöinsinööri Juha-Pekka Saarelainen kertoi hulevesistä ja niiden käsittelystä Kotiranta kuntoon -kurssilla.

Sadevesikaivot eivät ole roskiksia, vaan suora putki lähijärveen. Onkkaalanraitille heitetyt tupakantumpit päätyvät suoraan Kostianvirran kalojen suihin ja Pakanrannan uimavesiin. Hulevesiä ei johdeta jätevedenpuhdistamolle, koska niistä kertyvä vesimäärä haittaisi puhdistamon toimintaa.