Ajankohtaista

Pakkaset pysäyttivät järvenpintojen nousun

Pinnankorkeus Mallasvesi
Mallas- ja Pälkäneveden pinnat ovat nousseet 10 senttimetriä, mutta ovat edelleen ajankohdan keskiarvoa alempana.

Syksyn sateet ovat nostaneet pienten järvien pintoja reilusti, mutta Kukkian, Mallasveden ja Pälkäneveden pintoja vain kymmenkunta senttimetriä.

Mallas- ja Pälkänevesien pinta on noussut lokakuun lopun alhaisimmista lukemista kymmenen senttimetriä. Pinta on edelleen ajankohdan keskiarvon alapuolella, ja pakkasjakso pysäytti nousun.

Kukkian pinta on noussut 11 senttimetriä ajankohdan keskiarvoiselle korkeudelle.

Pakkaset ovat muodostaneet pienille järville ohuen jääpeitteen, mutta Kukkia, Pälkänevesi ja Mallasvesi lainehtivat vielä sulina.

Haltianselkä, Myllyoja

Haltiantien kosteikko
Haltianselän Heikkilänlahdelle laskevan Myllyojan varteen valmistui syyskuussa 2025 kaksi kosteikkoa. Kuvassa alempi Haltiantien varren kosteikko.

Kunnostuskohde

Haltian Myllyoja sijaitsee Haltianselän itärannalla. Se laskee Säynäjärvestä Heikkilänlahdelle.

Säynäjärven itäpäässä virtausta säätelee betoninen pato. Säynäjärven lisäksi 650 metrin mittaiseen ojaan kertyy vesiä sitä ympäröiviltä pelloilta. Ennen Haltiantietä on koskiosuus, jossa oja putoaa 5 metriä.

Haltianselkä, Soukkionpohja

Soukkionoja
Soukkionojan kosteikot valmistuivat elo-syyskuussa 2025.

Kunnostuskohde

Haltianselän Soukkionpohjaan laskeva oja sijaitsee Holjan pohjoispuolella. Se kerää vetensä 1,9 km2 valuma-alueelta. 2,3 kilometrin mittainen oja saa alkunsa Soukkionkorven takaa Sorvalamminmäestä.

Kirvunoja

Kirvunoja
Käynnistystilaisuudessa sovittiin kunnostuksen yksityiskohdista maanomistajien kanssa.

Kunnostuskohde

Kelppiänselälle laskeva Kirvunoja sijaitsee Pälkäneveden länsirannalla. Oja kerää vesiä Kirvun peltoaukiolta sekä sitä ympäröiviltä harjuilta ja metsäalueilta.

Pyhänpohtia

Pyhänpohtia
Pyhänpohtian kosteikot valmistuivat syyskuussa 2025. Kuvassa alempi kosteikko.

Kunnostuskohde

Pyhäpohtianjärvi sijaitsee Kukkolassa Jouttesselän etelärannalla. 6 hehtaarin kokoinen järvi saa vetensä ympäröivien peltojen ojista ja harjusta purkautuvasta pohjavedestä ja laskee Jouttesselälle.

Pohjalahden Vähäjärvi

Vähäjärven kunnostus
Vähäjärven kosteikot valmistuivat lokakuussa 2025.

Pohjalahden Vähäjärvi

Kunnostuskohde

Pohjalahden Tyrynselälle Kirkkolahteen laskeva oja saa alkunsa Kangasalan puolelta Koskijärvestä. Koskijärven jälkeen oja virtaa 1,2 kilometriä peltojen poikki Vähäjärveen. Sen alapuolella 0,5 kilometrin päässä oja laskee Kirkkolahteen.

Kunnostusten vaikutuksia seurataan vesinäytteiden avulla – kesällä näytteet otettiin 11 lahdelta

Elina Syrjä
KVVY Tutkimus Oy:n projektiassistentti Elina Syrjä ottamassa vesinäytteitä.

Aito Suvi ry on toteuttanut kahden vuoden aikana 11 kunnostuskohdetta: kuusi Kukkialla, neljä Pälkänevedellä ja yhden Pitkäjärvellä. Niihin on rakennettu yhteensä 13 kosteikkoa, 1,5 kilometriä kaksitasouomaa, kolme laskeutusallasta, kaksi kampakosteikkoa ja neljä pohjakynnystä. Niiden avulla vähennetään järviä rehevöittävää ravinnekuormitusta ja lisätään luonnon monimuotoisuutta.

Vähäjärven kosteikot valmistuivat

Vähäjärven kunnostus
Juha-Pekka Perälä ja valvoja Martti Lautala tarkastelevat, miten kosteikkoa siirretään vesijohdon vuoksi.

Pohjalahden Kirkkolahteen laskevan ojan kunnostus on valmistunut. Juha-Pekka Perälä kaivoi Vähäjärvelle kaksi kosteikkoa, joissa vesi viivähtää ja ravinteikas kiintoaine laskeutuu.

Umpeenkasvaneelle Vähäjärvelle avattiin suunnitelmaa enemmän avovesialuetta. Näin saatiin lisää elinympäristöä vesilinnuille ja edistettiin luonnon monimuotoisuutta.

Pohjalahden Vähäjärven ensimmäinen kosteikko valmistui

Vähäjärven kunnostus
Pohjalahden ensimmäinen kosteikko valmistui Kulorinteentien vasemmalle puolelle. Perjantaina Juha-Pekka Perälä raivasi puustoa Vähäjärven reunaan rakennettavan kosteikon alueelta.

Pohjalahden kosteikkotyömaa etenee ensi viikolla Vähäjärvelle. Tämän viikon aikana valmistui pienempi kosteikko Kulorinteentien länsipuolelle.

Vähäjärven kosteikot rakentaa humppilalainen Juha-Pekka Perälä telaponttoonikaivurilla, joka pystyy toimimaan heikosti kantavalla maaperällä. Perälä hoitaa myös puustonpoiston kosteikoiden ja niiden alapuolelle tehtävien kanavien alueelta.

Kunnostuksen avulla vähennetään Tyrynselän Kirkkolahden rehevöittävää ravinnekuormitusta. Samalla syntyy monimuotoisia luontokohteita muun muassa vesilinnuille.