Juhannusta edeltävän viikon helteet saivat hakeutumaan rannoille. Monen laiturin kupeessa odotti ikävä yllätys: veden seasta erottui sinilevähippusia. Paikoin levä oli muodostanut vihreitä lauttoja.
Sinilevä ei ole levä, vaan yhteyttävä bakteeri, joka mahdollisti 3,5 miljardia vuotta sitten elämän syntymisen: korkeampien elämänmuotojen kehittyminen perustui sinilevän tuottamaan happeen ja lehtivihreään.
Matti Leppärannan, Lauri Arvolan ja Timo Huttulan uutuuskirja Suomalainen järvikirja on yleistajuinen tietokirja järvistä. Vesistötutkimuksen konkarit kertovat, miten järvet syntyivät ja toimivat, miten erilaiset tekijät vaikuttavat järvien tilaan ja ekologiaan sekä miten ihmisen ja järven vuorovaikutus on muuttunut. Kirja ei keskity vesiensuojeluun, mutta taustalla on huoli järviä rehevöittävästä hajakuormituksesta.
Mallasveden, Pälkäneveden ja Kukkian vedenpinnat kääntyivät laskuun toukokuun taitteessa. Mikäli kesäkelit ovat tavanomaiset, loppukesästä laiturit makaavat pohjassa ja rannoilla vaaditaan Valkeakosken juoksutusten vähentämistä.
Pälkäneen vedet purkautuvat kohti Kokemäenjokea Valkeakosken kautta. Valkeakoskella veden pintaa ei säännöstellä, vaan voimalaitoksella jäljitellään luonnollista virtausta. Vettä juoksutetaan niin kuin koskessa ei olisi voimalaa lainkaan.
Pohjanlahteen laskevan Kokemäenjoen yksi haara saa alkunsa Pälkäneeltä. Längelmäveden ja Hauhon reittien vedet yhtyvät Mallasvedellä, josta ne jatkavat Valkeakosken kautta kohti Poria.
Latvavesillä järvien tila on pitkälti omissa käsissä: vesi kertyy järviylängöltä ja virtaa kohti isoja järviä. Pälkäneellä on vähän soita, ja siksi vedet ovat luonnostaan kirkkaita.
Pälkäne on haluttu mökkipitäjä sijaintinsa ja palveluidensa, mutta ennen kaikkea puhtaiden vesiensä ansiosta. Latvavesillä järvet ovat pääosin hyväkuntoisia. Tämä näkyy hinnoissa. Ison veden äärellä pelkkä tontti maksaa 120 000 euroa. Pienemmältä järvellä tai saaresta tontin voi saada 80 000 eurolla. Nykyhinnoilla Pälkäneen 4200 kesämökkitontin yhteisarvo lähentelee 400 miljoonaa euroa.
Ilmastonmuutos rehevöittää ja samentaa järviä. Toisaalta tuhansien järvien maassa vesiensuojelu voi olla tehokkain keino torjua ilmastonmuutosta.
Lämpötila Suomessa on noussut yli kaksi astetta esiteollisista ajoista. Vesien kevätkierto on aikaistunut ja syyskierto myöhästynyt. Jää peittää järviä aiempaa lyhemmän ajan. Ilmastonmuutoksen vuoksi veden happipitoisuus laskee, levät lisääntyvät ja veden kerrostuminen häiriintyy.
Tietosuoja ja evästekäytäntö | Verkkosivut: Chase & Snow