Haastattelut

Metso-ohjelma suojelee myös vesistöjä

Tomi Riihiranta
Tomi Riihirannan yhdellä lohkolla on lähde, joka on ennallistettu tukkimalla aikoinaan tehty laskuoja.

– Päätin reilut 10 vuotta sitten lähteä mukaan Metso-ohjelman määräaikaiseen suojeluun. En halunnut pysyvää suojelua, koska maailman tilannetta on vaikea ennustaa, maanviljelijä Tomi Riihiranta sanoo.

SUVI-hanke nojaa Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen asiantuntemukseen

Vesinäytteen ottoa
KVVY Tutkimus Oy:n näytteenottaja Ari Luoto kiersi keväällä sulamisvesien aikaan kaikki Pälkäneveden 14 laskuojaa. Niitä pitkin virtasi vuorokaudessa yli 4000 kilogrammaa kiintoainesta ja 15 kiloa rehevyyteen vaikuttavaa fosforia. Pälkäneen jätevedenpuhdistamon fosforikuormitus on keskimäärin 0,13 kiloa vuorokaudessa.

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys, KVVY ry, on Luopioisten Säästöpankkisäätiön käynnistämän SUVI-hankkeen kumppani. Toinen hankekumppani on Pälkäneen kunta.

Luonto on Pälkäneen tärkein vetovoimatekijä

Pauliina Pikka
Vesistöillä on suuri merkitys kunnan elinvoimaisuudelle, sanoo kunnanjohtaja Pauliina Pikka.

– Vesistöt ovat suomalaisille osa sielunmaisemaa, meillä on yhteinen tahto varjella niitä, Pälkäneen uusi kunnanjohtaja Pauliina Pikka sanoo.

Rantarakentaminen ja soiden ojitus ovat muuttaneet vesikasvistoa

Tuomo Kuitunen
Kasvikartoittaja Tuomo Kuitunen on reilun 30 vuoden aikana kolunnut läpi Luopioisten metsät, suot ja järvet. Kuitunen on koonnut luopioistenkasvisto.fi -sivulle tiedot Luopioisista löytyvistä 767 kasvilajista ja 400 sammallajista.

Luopioisten luonto tunnetaan poikkeuksellisen tarkasti. Reilu vuosi sitten kuollut Pentti Linkola kartoitti vuosikymmenien ajan seudun vesilintuja ja Anu Murto on jatkanut hänen työtään. Suomen ympäristökeskuksen biodiversiteettikeskuksen johtava tutkija Raimo Virkkala on julkaissut tutkimuksia mökkijärvensä Kukkian vesilinnustosta ja siinä tapahtuneesta muutoksesta.

Vesistölähettiläät innostavat ihmisiä vaalimaan vesiä

Seela Kanerva
Pälkäneläinen Seela Kanerva on yksi 18:sta nuoresta, jotka työskentelevät kesän aikana vesistölähettiläinä. Nuoret pitävät lapsille vesistöpajoja ja esittelevät Suvi-vesiensuojeluhanketta.

– Vesistölähettiläät kertovat vesien puhtaudesta ja suojelemisesta, 14-vuotias Seela Kanerva esittelee kesätyötään.

Hän on yksi pälkäneläisnuorista, jotka saivat kesätyöpestin Suvi-vesiensuojeluhankkeen rinnalla käynnistyneessä nuorten hankkeessa. Nuoret toimivat apulaisohjaajina lasten vesistöpajoilla ja esittelevät suojeluhanketta.

Toisen polven vesiensuojelijat

Tero Heikkilä, Thomas Penttilä, Hannu Penttilä
Tero Heikkilä (vasemmalla) ja Thomas Penttilä jatkavat isiensä aloittamaa vesiensuojelutyötä. Hannu Penttilä (oikealla) toimi Pälkäneveden suojeluyhdistyksen sihteerinä koko sen 20-vuotisen historian ajan.

Pälkäneläinen Tero Heikkilä ja aitoolainen Thomas Penttilä ovat mukana Suvi-vesiensuojeluhankkeen projektiryhmissä. Heidän isänsä Erkki T. Heikkilä ja Hannu Penttilä johtivat 45 vuotta sitten perustettua Pälkäneveden suojeluyhdistystä, jonka ansiosta tehtaiden ja kotitalouksien jätevesien käsittely saatiin kuntoon. Nyt vesiensuojeluhanke pyrkii kunnostamaan laskuojia niin, että vesien rehevöityminen saataisiin pysäytettyä.

Viiden tilan yhteishanke paransi peltoja ja puhdisti vesiä

Pasi Mattila
Pasi Mattila kutsui naapuri-isännät saman pöydän äärelle, kun hän ryhtyi suunnittelemaan valtaojan putkitusta. Syntyi yhteishanke, joka helpotti ja tehosti peltojen viljelyä, puhdisti järveen päätyviä vesiä ja kohensi maisemia.

– Tässä oli ennen terävä pellonkulma. Se oli hankala paikka etenkin kylvökoneen kanssa. Viime vuonna oli hieno kylvää, kun ei tarvinnut enää taiteilla ojan rinteessä, Tuomas Känsälä ja Pasi Mattila esittelevät pellon notkelmaa.

Peltotöitä hankaloittanut valtaoja virtaa nyt maan alla putkessa, jonka yli voi huristella huoletta isoilla koneilla.

Kosteikosta hyötyy sekä pelto että järvi

Jarmo Oesch
Jarmo Oesch esitteli tilansa maille tulevan kosteikon suunnitelmia Suvi-vesiensuojeluhankkeen uomastoryhmälle.

Rautajärven Myllyoja on Kukkian suurin laskuoja. Se tuo eniten ravinteita Natura-järveen. Syksyllä ojan varteen rakennettava kosteikko vähentää järveen päätyvän kiintoaineksen määrää. Kosteikko tulee Rautajärven kartanon maille. Jarmo Oesch haluaa pienentää tilan vesistöjalanjälkeä. Hiilijalanjälki on jo maan pienin.