Uutiset

Pohjalahdessa Pälkäneveden Ajoksenlahdelle laskevan ojan kunnostusta valmistellaan jo talvella. Kunnostuskohdetta esiteltiin urakoitsijoille, joilta on pyydetty työstä tarjousta. Samalla maanomistajat esittivät toiveitaan siitä, miten kosteikon kaivumailla parannetaan alavia, kosteita peltoja.

Ajoksenojan varteen rakennetaan syksyllä kosteikko ja biosuodatusallas. Allas kaivetaan Pohjalahdentien varteen. Sen toinen reunapenger muotoillaan loivaksi ja pohjalle asennetaan salaojaputki, joka peitetään sepelillä. Osa vedestä imeytyy sen läpi ja jatkaa ojaan puhdistuneena.

Vähäluminen pakkastalvi on suosinut Aito Suvi ry:n kunnostushankkeita. Rakennustöitä on päästy tekemään kuivalla, hyvin kantavalla maaperällä.

Tammi-helmikuun pakkaset ovat helpottaneet talven kunnostustöitä. Aitoon Tevunlahden työmaa lähestyy Myllyojaa, mutta vettä ei ole vielä päästetty kosteikkoon, joka on päästy kaivamaan kuivana. Kosteikko valmistuu helmikuussa.

Kivunojalla laskeutusaltaan paikkaa jouduttiin hieman siirtämään, sillä routakerroksen alla turvemaa oli niin pehmeää, ettei se kantanut konetta. Työ valmistui tällä viikolla.

Pakkalan suunnasta kohti Sappeen Kyläjärveä virtaavassa Honkaojassa ei ole juurikaan laskua Urkonjärven alapuolella. Hitaan virtauksen vuoksi ojaan kertyy ylempää huuhtoutuvaa hienoainesta. Tulva-aikaan vesi nousee paikoin pelloille, ja viljely on käynyt vaikeaksi.

Humaliston peltoja pitkään viljellyt Juho Urkko ehdotti maanomistaja Vesa Humalistolle, että ojien kunnostuksen sijaan märän ja vettyvän alueen voisi muuttaa kosteikoksi. Sen kaivumailla saataisiin alavat pelto-osuudet viljeltävään kuntoon.

Aitoon Tevunlahdelle rakennettava vajaan hehtaarin kosteikko valmistuu helmikuun aikana. Kosteikosta noin puolet on kaivettu, ja seuraavaksi ryhdytään rakentamaan pohjakynnystä, joka pidättää vettä kosteikossa.

Pakkasten ansiosta kaivuu on hoitunut kuivatyönä. Routaiset kaivumassat sen sijaan edellyttävät keväällä viimeistelytöitä läjitysalueella.

Kuuraisten puiden reunustama ojat myötäilevät lumisten peltojen muotoja. Nykykartoista ojille ei löydy nimiä, mutta 72 vuoden takaiset käsinpiirretyt kunnostussuunnitelmat ovat täsmällisempiä. Tampereen maanviljelysinsinööripiirin papereissa Tursolan suunnasta tulevat ojat on nimetty Viluojaksi ja Läpikäytävänojaksi. Ne yhtyvät Kangasalan ja Pälkäneen rajalla.

Loppiaisen jälkeen käynnistynyt Aitoon Tevunlahden kosteikkotyömaa etenee sujuvasti. Napakka pakkasjakso helpottaa rakennustöitä. Sen ansiosta kostea ja pehmeä maaperä on jäätynyt kantavaksi.

Vajaan hehtaarin kokoisen kosteikon kaivaminen aloitettiin rannan pehmeimmistä alueista. Viime viikolla työt keskeytyivät konerikon vuoksi, mutta tällä viikolla valmiiksi saadaan noin puolet kosteikosta.

Sateisen ja lauhan syksyn ja alkutalven jälkeen alkanut pakkaskausi jäädytti järvet vuodenvaihteessa. Jääpeite on parissa viikossa vahvistunut parikymmensenttiseksi.

Suurten järvien pinnat olivat marraskuuhun saakka poikkeuksellisen matalalla. Loppuvuoden sateet nostivat pintoja mennessä reilut 30 senttimetriä.

Mallas- ja Pälkäneveden asettuivat vuodenvaihteessa normaaliin talvikorkeuteen, mutta Kukkian pinta on kymmenkunta senttimetriä tavanomaista talvea korkeammalla. Monilla pienillä järvillä pinnat ovat poikkeuksellisen korkealla.

Alkuvuoden pakkaset ovat jäädyttäneet maaperän kantavaksi, ja talven ensimmäinen kosteikkotyömaa on käynnistymässä Aitoossa. Myllyojan suulle Tevunlahdelle rakennetaan lähes hehtaarin kosteikko, jossa viivähtävän veden kiintoaine- ja ravinnepitoisuus pienenee ennen kuin vesi jatkaa Jouttesselälle. Kosteikosta muodostuu monimuotoinen luonto- ja maisemakohde.

Työ käynnistyi loppiaisen jälkeen puunraivauksella Myllyojan varren läjitysalueelta, johon kosteikon kaivumaat siirretään. Loppuviikosta TKT Urakointi Oy:n Janus Veckman aloittaa kosteikon kaivutyöt.