Uutiset

Pistekuormitus saatiin kuriin, mutta hajakuormitus rehevöittää vesiä

fosforimäärä
Pälkäneen järvistä on vuosikymmenten aikana otettu tuhansittain vesinäytteitä. Niiden perusteella nähdään esimerkiksi, miten järviä rehevöittävän ja sinileviä ruokkivan fosforin määrä on muuttunut.

Pälkäneen järvistä on otettu tuhansittain vesinäytteitä 1970-luvulta lähtien. Veden laadun lisäksi on seurattu muun muassa levän määrää.

Tarkimmin on tutkittu Pälkänevettä ja Kukkiaa, koska niihin laskettiin aiemmin jätevesiä. Ne ovat kirkasvetisiä ja karuja järviä, joiden rehevöitymiskehitykseen pitäisi puututtua ajoissa.

Lahden Vesijärvi on varoittava esimerkki rehevöitymisestä: silloin ollaan jo myöhässä, kun muutokset näkee silmin

Vesijärvi fosforipitoisuus
Vesijärven fosforipitoisuus kääntyi laskuun, kun Lahteen valmistui uusi jätevedenpuhdistamo vuonna 1976. Sisäinen kuormitus vapautti kuitenkin edelleen ravinteita pohjasta. Sitä yritettiin turhaan pysäyttää pohjan hapetuksella. Tehokalastus käänsi uudelleen kasvussa olleet ravinnemäärät laskuun 1990-luvun alussa.

Maa- ja metsätalous, ojitus, turvetuotanto ja muu ihmistoiminta huuhtoo järviin humusta ja ravinteita. Järven ekosysteemi pystyy sopeutumaan ihmisen aiheuttamaan muutokseen määrättyyn pisteeseen saakka.

– Mutta kun maaginen kynnysarvo saavutetaan, ekosysteemin tila muuttuu täysin toisenlaiseksi, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen tutkija Kirsi Kuoppamäki sanoo.

Rehevästä järvestä ei saa karua, mutta karu järvi muuttuu reheväksi, jos se saa liikaa ravinteita

ravinnelähteet
Järvi saa vetensä ja ravinteensa sitä ympäröivältä valuma-alueelta. Tehokkainta vesiensuojelua on ravinteiden pidättäminen pelloissa ja metsissä. Järviin päätyvien ravinteiden määrää voidaan vähentää peltojen ja metsien suojakaistoilla- ja vyöhykkeillä, kosteikoilla, laskeutusaltailla ja pintavalutuskentillä. Kuvan lähde: vesi.fi/Mika Kautto

Joka toinen torstai-ilta järjestettävän Kotiranta kuntoon -kurssin alkajaisiksi vesienhoidon ylitarkastaja Salla Taskinen Pirkanmaan ELY-keskuksesta kertoi järvien ekosysteemistä ja ihmisen vaikutuksesta vesistöihin.

– Se missä järvi sijaitsee, määrittää, millainen vedenlaatu on ja asettaa reunaehdot sille, millaisia eliöitä järvessä voi elää, Salla Taskinen sanoo.

Vesi on yhteistä ja sitä hoidetaan yhdessä

Uudella Suvi-videolla muistutetaan, että puhtaat vedet nostavat rannan arvoa.

"Vesi on yhteistä, ja sitä hoidetaan yhdessä. Suvi-hanke tarjoaa Pälkäneen vesienhoitoon apua ja rahoitusta."

Videon kuvasi ja editoi Joonas Ennala. Kertojana toimii nuorten kesätiimin Erika Tuomi.

Kotiranta kuntoon -kurssi kertoo vesienhoidosta ja auttaa alkuun kunnostushankkeita

Laskuojat kuntoon
Kotiranta kuntoon -kurssilla vesienhoidosta ja kunnostushankkeista kertovat alan asiantuntijat.

Parikymmentä ranta-asukasta ja viljelijää opiskeli viime syksynä vesienkunnostusta Suvi-hankkeen ja Valkeakoski-opiston järjestämällä kurssilla. Opettajina toimineet asiantuntijat kehottivat suuntaamaan katseen kotilaituria ja -lahtea kauemmas, sillä järvi on valuma-alueensa näköinen. Kunnostuksessa kannattaa keskittyä peltoihin, metsiin ja soihin, joilta järvi saa vetensä ja ravinteensa.

Suvi-kesätiimi seuraa Pälkäneen sinilevätilannetta

Suvi-kesätiimi
Hertta Raivio (vasemmalla), Erika Tuomi ja Liisa Makkonen seuraavat heinäkuun ajan sinilevätilannetta Pälkäneen uimarannoilla.

Suvi-kesätiimi Hertta Raivio, Erika Tuomi ja heidän ohjaajansa Liisa Makkonen kiertää kesän ajan Pälkäneen kylätapahtumissa kertomassa järvien tilasta ja niiden hyväksi tehtävästä työstä.

Heinäkuun ajan Suvi-kesätiimi tuuraa kunnan ympäristönsuojelusihteeriä leväseurannassa. Sinilevätilannetta tarkkaillaan viikoittain Luopioisten kirkonkylän, Aitoon Kankahuven ja Onkkaalan Pakanrannan uimarannoilla.

Vesi-ilta Aitoon laivarannassa: niitä laiturin edestä, älä parturoi rantoja puhtaiksi

Tuomo Kuitunen
Tuomo Kuitunen esitteli isosorsimoa. Vieraslaji on valloittamassa Kankahuvenlahden pohjukan. Oikealla Salla Taskinen.

Keskiviikkoisessa Aitoon vesi-illassa muistutettiin monella suulla, ettei niiton tavoitteena ole rantojen puhtaaksi parturointi, vaan uimista ja veneilyä haittaavan kasvillisuuden poisto. ’

Vesikasvit kuuluvat järveen. Ne tarjoavat muun muassa suojaa monenlaisille levää syöville ötököille, jotka pitävät vettä puhtaana. Kasvit myös käyttävät veteen huuhtoutuneita ravinteita ja sitovat pohjaa. Siksi varsinkin laskuojien suut kannattaa jättää niittämättä.

Vesi-ilta Mikkolan Navetalla: asiaa ravinteista, sinilevästä, kuivakäymälöistä ja vesien omistuksesta

Vesi-ilta
Hikinen vesi-ilta kokosi kolmisenkymmentä kuulijaa Mikkolan Navetalle. Pääosa osanottajista oli kesäasukkaita.

Luopioisten Mikkolan Navetan vesi-illassa maanantaina kerrottiin Pälkäneen vesien tilasta, vesien omistuksesta ja kuivakäymälöistä.

Suvi-hankkeen tiedottaja Tommi Liljedahl esitteli Kukkian ja Pälkäneveden tutkimustuloksia. Pääosa Pälkäneen järvistä on pieniä metsäjärviä, joilla ei ole mitään hätää. Pälkänevesi sen sijaan on rehevöitynyt muutamassa vuosikymmenessä. Kukkialla tutkimustulokset eivät kerro rehevöitymisestä, vaan nuhrautumisesta. Kirkkaan järven näkösyvyys on heikentynyt muutaman vuosikymmenen aikana.

Ranta-asukkaan opas jaossa Ihana Pälkäne -tapahtumassa ja kyläkiertueella

Suvi
24-sivuinen opaskirjanen ranta-asukkaille on jaossa kesän tapahtumissa.

Suvi-hanke julkaisee oppaan ranta-asukkaille. Se on ensi kertaa jaossa lauantaina 28.5. kello 10–17 Ihana Pälkäne -suurtapahtuman vesiosastolla U58, joka sijaitsee Honkasalin ja Rokkiliiterin välisellä ulkoalueella.

24-sivuisesta kirjasesta löytyy ohjeita muun muassa jätevesien käsittelyyn, rannan hoitoon ja niittoon, vieraslajien ja sinilevän torjuntaan sekä vesillä kulkemiseen ja rannoilla elämiseen. Vihko kertoo, mistä rehevöitymistä ja sinileviä ruokkivat ravinteet kertyvät ja miten jokainen voi vähentää niitä omassa koti- tai mökkirannassaan.