Uutiset

Aito Suvi ry on saanut EU:n maaseuturahoitusta vuosien 2026-2027 aikana toteutettaville Rautajärven kunnostuskohteille. 205 000 €:n hankkeessa rakennetaan Kilpijärveltä laskevan Sirinojan vartaan kolme kosteikkoa, kaksitasouomaa ja laskeutusallas.

Kosteikot sijoittuvat Kilpijärvelle Pohjantien länsipuolelle, Pikkusuolle ja Mutaskulmaan. Kaksitasouomaa tehdään Kilpijärvelle ja laskeutusallas Mutaskulmaan. Kunnostuksen avulla vähennetään ravinteikkaan, ojia tukkivan maa-aineksen kulkeutumista.

Pyhänpohtian järveen Kukkolassa laskevan ojan varteen rakennetaan syksyn aikana kaksi kosteikkoa. Juha Mäkinen aloittaa työt lähipäivinä. Tiistaina pidetyssä aloitustilaisuudessa suunniteltiin, miten ja mihin kaivumaita siirretään, merkittiin rajapyykkejä sekä sovittiin muista yksityiskohdista.

Työt jatkuvat Holjassa, jossa Jarmo Latvala rakentaa kosteikko Soukkiontien varteen. Ensi viikolla hän siirtää koneensa Haltiantien varteen, johon rakennetaan toinen kosteikko.

Haltianselkään laskevan Soukkionojan kunnostuksen ensimmäinen vaihe on valmistunut. Kiintoainetta keräävän laskeutusaltaan kaivamista hankaloitti heikosti kantava maaperä. Jarmo Latvala sai työt tehtyä pitkäpuomisella kaivurilla kaivualustojen päältä.

Tällä viikolla hän jatkaa Soukkiontien varressa, johon rakennetaan kosteikko kahteen tasoon. Ylempi allas kerää peltovesiä. Siinä seisahtanut vesi jatkaa alempaan altaaseen, jonka kautta Soukkionojan vedet ohjataan.

Heinäkuun helteet käänsivät alkukesän sadejakson nostamat vedenpinnat laskuun. Mallas- ja Pälkänevedellä sekä Kukkialla vedenpinta on laskenut 15 senttimetriä reilun kolmen viikon aikana. Kukkia on vielä kymmenen senttimetriä ajankohdan keskiarvolukemia korkeammalla, Mallas- ja Pälkäneveden pinnat hieman tavanomaista alempana.

Sadekuurot eivät ole taittaneet laskua, vaan pintojen ennustetaan alenevan syyskuun loppuun saakka.

Haltianselän länsirannalle rakennetaan syksyn aikana neljä kosteikkoa. Niiden avulla pidätellään järveä rehevöittävää ravinnekuormitusta ja lisätään luonnon monimuotoisuutta. Kaivumailla parannetaan alavia, kosteudesta kärsineitä peltoja.

Juhannuksesta alkanut reilun parin viikon jakso toi Pälkäneelle toista sataa millimetriä sateita. Sadejakso käänsi järvien pinnat nousuun. Kukkian pinta nousi juhannuksen jälkeen 15 senttimetrillä, Mallas- ja Pälkäneveden pinta reilulla 10 senttimetrillä.

Järvien pinnat olivat alkukesästä tavallista matalammalla, kun lumet sulivat jo talvella. Kesäsateet nostivat Kukkian pinnan lähelle tavanomaisia kevättulvakorkeuksia. Alkukesästä järven pinta oli kymmenkunta senttimetriä tavallista matalammalla, nyt saman verran keskiarvolukemia korkeammalla.

Kesäkuun puolivälissä järjestetty Kukkia-seminaari veti viimevuotisen Suvi-seminaarin tapaan Luopioisten seuratalon täyteen. Suuri osa kuulijoista oli kesäasukkaita.

73 vuotta Kukkian maisemista ja luonnosta nauttinut Leimo Kangas toivoi, että kesäasukkaat ymmärtäisivät, miten ainutlaatuinen helmi järvi on.

– Ottakaa Kukkian suojelu asiaksi ja kunnioittakaa sitä pienillä teoilla, Kangas sanoi ja peräänkuulutti Kukkia-kansanliikettä.

Raimo Virkkala esitteli viimevuotisessa Suvi-seminaarissa Suomen Ympäristökeskuksen tutkijoiden tekemää mallinnusta, jonka mukaan avohakkuiden lisääntyminen on tummentanut Kukkian vettä. Tämänvuotisessa Kukkia-seminaarissa Metsänhoitoyhdistys Roineen ja Aito Suvi ry:n metsäasiantuntijat Raine Sumioinen ja Ilkka Heinonen kertoivat, miten vesiensuojelu voidaan ottaa huomioon metsien käsittelyssä.

Kun järvi on ekologisesti hyvässä kunnossa, sinne päätyvät ravinteet kasvattavat kaloja, eivätkä levää. Järven ravintoketjussa avainasemassa ovat petokalat. Ne pitävät kurissa pikkukaloja, jotka syövät eläinplanktonia. Jos pikkukalat pääsevät lisääntymään, eläinplankton vähenee ja sen ravintonaan käyttämät levät lisääntyvät.

Tuoreimman neljän vuoden takaisen koekalastuksen perusteella Kukkialla petokalojen osuus on 20 prosenttia.

– Se on kohtalainen, Marko Puranen sanoo.

Joissain järvissä petokalojen osuus on jopa kolme kertaa suurempi.