Uutiset

Kukkian koillisrannalle Kortteenpohjan Tuppiojalle valmistui kaksi kosteikkoa syksyllä 2024. Kortteenpohjantien varressa sijaitsevalle kosteikolle pystytetään infotaulu tortaina 4.6. klo 17–19 järjestettävissä talkoissa. Samalla istutetaan Pirkanmaan metsäneuvoston lahjoittama Pro Metsä -palkintotaimi. Tervalepän taimi kuvastaa kasvua, tulevaisuutta ja yhteisöllisyyttä.

Kukkia on Natura-järvi kirkkautensa ja karuutensa ansiosta. Myös järven vesi- ja lokkilinnusto on poikkeuksellisen monipuolinen.

– Lajiston monipuolisuus ja runsaus perustuu pitkään rantaviivaan, Raimo Virkkala sanoo.

Mutkittelevien ja rikkonaisten rantojen lisäksi Kukkialla on runsaasti karikoita, luotoja ja saaria, jotka tarjoavat linnuille elinympäristöjä.

– Kukkian kaikilla selillä on syviä vesialueita, jotka ovat tärkeitä muun muassa kuikalle.

Pirkanmaan metsäneuvosto on myöntänyt vuoden 2026 Pro metsä -palkinnon Aito Suvi ry:lle.

Pro metsä -palkinto on tapa kiittää ja kannustaa metsien ja metsäalan hyväksi tehdystä työstä. Palkinto myönnetään henkilölle, työryhmälle, yritykselle tai muulle yhteisölle kiitoksena aktiivisesta, innovatiivisesta ja tuloksekkaasta työstä Pirkanmaan metsäohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi.

Kukkian pinta kääntyi laskuun jo huhtikuun puolivälissä. Normaalikeväinä sulamisvedet nostavat pintoja huhti-toukokuussa parilla, kolmella kymmenellä senttimetrillä. Vähälumisen talven ja kuivan kevään vuoksi vettä on nyt saman verran kuin yleensä loppukesästä.

Vappuna lämpenevä sää käynnistää kasvukauden, jolloin runsaatkaan sateet eivät enää nosta pintoja kovin helposti, koska kasvit haihduttavat kosteutta. Ennusteen mukaan Kukkian pinta saattaa laskea heinäkuusta alkaen matalammalle kuin koskaan aiemmin.

Kukkia on kirkkautensa ja karuutensa ansiosta Natura-järvi. Lisäksi Kukkia on kansainvälisesti tärkeä lintualue (IBA). Suomessa on vajaat sata IBA-aluetta. Niistä valtaosa sijaitsee Pohjois-Suomessa ja rannikolla suo-, tunturi- ja saaristolintujen muutto- ja pesimäalueilla.

Talvella käynnistynyt uusien kunnostuskohteiden suunnittelu jatkui alkuviikosta maastossa. Kosteikkomaailman Juha Siekkinen kiersi maanomistajien kanssa kahden päivän ajan kartta- ja paikkatietoaineiston perusteella tunnistettuja kohteita. Niistä jotkut osoittautuivat toteutuskelvottomiksi, mutta myös uusia paikkoja löydettiin.

Kukkian suojeluyhdistys järjestää helatorstaina edeltävänä iltana keskiviikkona 13.5. vesilintuillan Mikkolan navetalla Luopioisissa.

Kukkian kesäasukas, dosentti Raimo Virkkala kertoo kello 18 alkavassa tilaisuudessa Kukkian vesi- ja lokkilintukantojen muutoksista ja Miia Mäkiluoto Sisä-Suomen elinvoimakeskuksesta esittelee lintuvesien kunnostusta Priodiversity LIFE-hankkeessa.

Pälkäneen järvien pinnat jäivät keväällä poikkeuksellisen matalalle vähälumisen pakkastalven vuoksi.

Normaalikeväinä sulamisvedet nostavat pintoja huhtikuun puolivälistä alkaen, ja kevätulvat saavuttavat huippunsa toukokuun lopulla.

Tänä vuonna Pälkäneen järvien pinnat nousivat sateisen syksyn jälkeen ylimmilleen vuodenvaihteessa. Sen jälkeen pinnankorkeudet laskivat maaliskuun alkupuoliskolle saakka 12-20 senttimetrillä.

Vähälumisen talven ja kuivan kevään vuoksi järvien vedenkorkeus nousi maaliskuussa vain muutamalla senttimetrillä.

Rautajärven Kantolanlahden rantakaislikoiden niitto oli ennen kevättalven perinne. Kaislikot hyödynnettiin navetoissa kuivikkeeksi ja kesällä rannassa laiduntanut karja parturoi kasvustoa.

Suuri osa laitumista on muuttunut mökkirannoiksi, joiden omistajat ovat elvyttäneet talviniittoperinteen. Ranta-asukkaat käyvät kaislojen kimppuun keväisin, kun vesi on matalalla ja niitto helppoa sileältä jäältä. Niittojätteelle ei kuitenkaan ole ollut enää käyttöä, vaan se on kompostoitu tai poltettu.