Uutiset

Ranta-asutus on Pälkäneen järvien toiseksi suurin ravinnelähde. Esimerkiksi Kukkialla haja-asutus aiheuttaa lähes yhtä suuren fosforikuormituksen kuin maanviljely. Fosfori rehevöittää järviä ja ruokkii sinileviä.

Kangasalan koulujen ja päiväkotien väki säikähti elokuun alussa voimakasta, pistävää kaasunhajua. Pelastuslaitos sai runsaasti ilmoituksia etenkin Suoraman suunnalta.

Hajun lähteeksi paljastui parin kilometrin päässä sijaitseva Kirkkojärvi, jonka sinilevälautat rehottivat runsaimmillaan loppukesästä.

Kirkkojärvi rehevöityi voimakkaasti jo vuosikymmeniä sitten, sillä Kangasala laski jätevetensä pieneen ja matalaan järveen. Sitä on yritetty kunnostaa muun muassa särkikalojen nuottauksella.

Pälkäneen järvien pinnankorkeudet palautuivat syyskuussa ajankohdan keskiarvolukemiin.

Pinnankorkeus laski heinäkuussa tavallista alemmas. Heinäkuun lopun sateet pysäyttivät pinnanlaskun, mutta elokuussa se jatkui. Elokuun lopussa pinnankorkeus nousi muutamalla sentillä, ja on pysynyt sen jälkeen lähes kuukauden ennallaan.

Sateiden ansiosta pintojen ennustetaan pysyvän keskiarvolukemissa, kunnes ne kääntyvät nousuun marraskuussa.

Kolmas Kotiranta kuntoon -kurssi käynnistyi keskiviikkona 13.9. Kuuden illan etäkurssi antaa eväitä vesien hoitoon ja kunnostukseen.

Tämänvuotisella kurssilla on pälkäneläisten lisäksi entistä enemmän osanottajia naapurikaupungeista, sillä Hauholla käynnistyi Suvi-hankkeen kaltainen Oma Visio -hanke. Sana on kiirinyt myös Kangasalle.

Aitoon kalastuskunnan puheenjohtaja Thomas Penttilä kannustaa tutustumaan kotijärven historiaan. On helpompi tarttua syihin eikä seurauksiin, kun ymmärtää, mikä on luonnollista kehitystä ja mikä ihmisen aiheuttamaa.

– Ymmärrys historiasta helpottaa myös keskustelua maanomistajien ja viranomaisten kanssa.

Kolmatta kertaa järjestettävällä Kotiranta kuntoon -kurssilla on saatu käyntiin vesienkunnostushankkeita. Niistä suurin on Rautajärven Kantolanlahden kunnostus, josta laaditaan parhaillaan suunnitelmaa.

Ensimmäiselle kurssille kaksi vuotta sitten osallistunut Terttu Salmela kertoi, miten Kantolanlahden ranta-asukkaat ja mökkiläiset saatiin tarttumaan toimeen.

Kevättulvien aikaan Kukkian pinta nousee lähes Kortteenpohjan tielle. Sitä reunustavat pellot ovat olleet jo vuosien ajan kesantona, sillä märälle pellolle uppoaa ennen kesää.

Kesantopellon laittaan laskeva Tuppioja tuo vesiä laajalta, lähes kolmen neliökilometrin valuma-alueelta. Sen alkulähteillä on kosteita korpia ja soita.

Heikki ja Jaakko Ahola ovat peranneet laskuojaa, jotta ylemmät pellot pysyvät kunnossa. Ne kasvavat heinää Sarkasten tilan lehmille.

Suvi-hanke on saanut vireille 35 kunnostuskohdetta, joiden avulla pienennetään Kukkiaa ja Pälkänevettä rehevöittävää ravinnekuormitusta. Kohteista kolmasosaan valmistuu syksyn aikana suunnitelmat, joiden avulla voidaan hakea rahoitusta kunnostustoimiin.

Tanner tärisee, kun Pauli Sjöstedt upottaa kaivurin kauhan ojan pohjaan. Kun hän kippaa sen sisällön pientareelle, päällimmäiseksi jää savikerros. Suurin osa on kuitenkin tummaa, hienoa maa-ainesta. Se on kulkeutunut veden mukana metsärinteestä, jonka halki Kalalähteenoja virtaa kohti Pitkäjärveä.