Uutiset

Järvien pinnat jäävät matalalle

vedenkorkeus
Pälkäne- ja Mallasveden pinta on reilut 10 senttimetriä ajankohdan keskiarvoa matalammalla. Tavallisesti järvien pinnat nousevat huhti-toukokuussa kymmenillä senttimetreillä, mutta tänä vuonna kevättulvaa ei ole odotettavissa.

Ennusteiden mukaan maaliskuun lopun sää jatkuu lämpimänä ja sateettomana. Suuri osa lumesta on jo sulanut, eivätkä järvien pinnat nouse tavanomaisiin kevätkorkeuksiin.

Pälkäne- ja Mallasveden sekä Kukkian pinnat olivat sateisen syksyn jäljiltä korkeimmillaan vuodenvaihteessa. Sen jälkeen Pälkäne- ja Mallasveden pinta on laskenut 15 senttimetriä ja Kukkian 10 senttimetriä. Sulamisvedet eivät ole juurikaan nostaneet pinnankorkeuksia. Mikäli sää jatkuu kuivana, järvien pinnat jäävät matalalle.

Korteojan kosteikko on valmistumassa

Korteoja
Maanomistajat, urakoitsijat ja valvoja suunnittelivat, miten Korteojan kosteikon kaivumaat levitellään pelloille ennen toukotöitä. Kuvassa Pasi Mattila (vasemmalla), Antti Rauas, Aleksi Nikkilä, Martti Lautala ja Heikki Tyllinen.

Talven viimeinen kunnostuskohde Kirvun Korteojalla on valmistumassa. Maanrakennus Nikkilä on kaivanut ojan alaosalle 0,3 hehtaarin kosteikon, jossa vesi viivähtää ja sen mukanaan kuljettama ravinteikas aines laskeutuu.

Loppuviikon aikana viimeistellään kosteikon penkereitä. Alaville, kosteille pelloille ajetut kaivumaat levitetään keväällä, kun jäinen maa on sulanut ja pellot kuivaneet.

Kantolanlahdella esitellään rannan talviniiton hyötyjä ja välineitä sekä kunnostushankkeita

talviniitto
Jäältä niitto on helpompaa kuin sulan veden aikaan. Leikatun ruo’on mukana poistuu rehevöittäviä ravinteita.

Aito Suvi ry järjestää yhdessä Kantolanlahden ranta-asukkaiden, Kukkian luontokeskuksen ja suojeluyhdistyksen kanssa talviniittotempauksen Rautajärvellä lauantaina 21.3. klo 10 alkaen. Aluksi juodaan talkookahvit ja kuullaan Kantolanlahden ruoppauksesta ja rantakosteikosta sekä hankkeesta, jolla hidastetaan Kukkian tummumista. Kantolanlahden niittotalkoissa pääsee tutustumaan talviniiton hyötyihin ja erilaisiin kaislikoiden niittovälineisiin. Kokoontuminen: Närhintie 25.

Aitoon kosteikkoa viimeistellään, Korteojalla työt käynnissä

Aitoon kosteikko
Aitoon Tevunlahden kosteikolla tehdään viimeistelytöitä. Myllyojan vesi viivähtää kosteikossa ennen kuin laskee Jouttesselälle.

Talven suurin kosteikkotyömaa on valmistumassa Aitoon Tevunlahdelle. Myllyojan suulle on kaivettu talven aikana hehtaarin kokoinen kosteikko, jossa vesi viivähtää ja sen mukanaan kuljettama ravinteikas aine laskeutuu ennen Jouttesselkää.

Kosteikko rakennettiin märkään, heikosti kantavaan rantakoivikkoon. TKT Urakointi Oy aloitti työt tammikuussa, kun pakkanen ja routa kovettivat maaperän kantavaksi. Vähäluminen pakkastalvi helpotti toteutusta: kosteikko päästiin kaivamaan kuivana, eikä rakennusaika aiheuttanut samentumaa ojassa.

Syksyn kunnostuskohdetta valmisteltiin Pohjalahdessa

Ajoksenoja
Vesa-Pekka ja Anneli Kymäläinen (vasemmalla), Tapio Salo, Hannu Hinkka, Tuukka Tiitola, Aleksi Nikkilä, Martti Lautala, Mikko Niemi ja Juha Mäkinen suunnittelivat, mitä peltoja nostetaan Ajoksenojan kosteikon kaivumailla.

Pohjalahdessa Pälkäneveden Ajoksenlahdelle laskevan ojan kunnostusta valmistellaan jo talvella. Kunnostuskohdetta esiteltiin urakoitsijoille, joilta on pyydetty työstä tarjousta. Samalla maanomistajat esittivät toiveitaan siitä, miten kosteikon kaivumailla parannetaan alavia, kosteita peltoja.

Ajoksenojan varteen rakennetaan syksyllä kosteikko ja biosuodatusallas. Allas kaivetaan Pohjalahdentien varteen. Sen toinen reunapenger muotoillaan loivaksi ja pohjalle asennetaan salaojaputki, joka peitetään sepelillä. Osa vedestä imeytyy sen läpi ja jatkaa ojaan puhdistuneena.

Suunnittelijat etsivät maanomistajien kanssa uusia kunnostuskohteita, joista hyötyy sekä järvi että pelto

Korteojan suunnittelu
Maanomistajat Timo Kangas (vasemmalla), Riku Sippola, Mika Rekola, Jussi Hynni Ahlmanin koulun säätiöstä, Juhani Naapila ja Seppo Salo etsivät ravinnekuormitusta pienentäviä ja peltoja parantavia kunnostuskohteita Korteojan yläosalta yhdessä suunnittelija Juha Siekkisen kanssa.

Vähäluminen pakkastalvi on suosinut Aito Suvi ry:n kunnostushankkeita. Rakennustöitä on päästy tekemään kuivalla, hyvin kantavalla maaperällä.

Talven kolmas kunnostuskohde käynnistyy

Aitoon kosteikko
Aitoon kosteikkoa rakentaa pälkäneläinen TKT Urakointi Oy. Janus Veckman tarkastelee valvoja Martti Lautalan kanssa, miten penkereet muotoillaan.

Tammi-helmikuun pakkaset ovat helpottaneet talven kunnostustöitä. Aitoon Tevunlahden työmaa lähestyy Myllyojaa, mutta vettä ei ole vielä päästetty kosteikkoon, joka on päästy kaivamaan kuivana. Kosteikko valmistuu helmikuussa.

Kivunojalla laskeutusaltaan paikkaa jouduttiin hieman siirtämään, sillä routakerroksen alla turvemaa oli niin pehmeää, ettei se kantanut konetta. Työ valmistui tällä viikolla.

Maatalousyhtymä Kukkopoikien pelloille valmistuu jo kolmas kosteikko

Lahnajärven kosteikko
Kolme vuotta sitten valmistunut Lahnajärven kosteikko vähentää Sahalahden Kirkkojärveen päätyvää ravinnekuormitusta. Se toteutettiin lintukosteikoita rakentavan Sotka-hankkeen avulla. Kuva: Tero Salmela

Pakkalan suunnasta kohti Sappeen Kyläjärveä virtaavassa Honkaojassa ei ole juurikaan laskua Urkonjärven alapuolella. Hitaan virtauksen vuoksi ojaan kertyy ylempää huuhtoutuvaa hienoainesta. Tulva-aikaan vesi nousee paikoin pelloille, ja viljely on käynyt vaikeaksi.

Humaliston peltoja pitkään viljellyt Juho Urkko ehdotti maanomistaja Vesa Humalistolle, että ojien kunnostuksen sijaan märän ja vettyvän alueen voisi muuttaa kosteikoksi. Sen kaivumailla saataisiin alavat pelto-osuudet viljeltävään kuntoon.

Kunnostus jatkuu Aitoossa ja Kirvunojalla

Aitoon kosteikko
Aitoon Myllyojan suulle Tevunlahteen rakennettava kosteikko valmistuu helmikuun aikana.

Aitoon Tevunlahdelle rakennettava vajaan hehtaarin kosteikko valmistuu helmikuun aikana. Kosteikosta noin puolet on kaivettu, ja seuraavaksi ryhdytään rakentamaan pohjakynnystä, joka pidättää vettä kosteikossa.

Pakkasten ansiosta kaivuu on hoitunut kuivatyönä. Routaiset kaivumassat sen sijaan edellyttävät keväällä viimeistelytöitä läjitysalueella.