Uutiset

Raimo Virkkala esitteli viimevuotisessa Suvi-seminaarissa Suomen Ympäristökeskuksen tutkijoiden tekemää mallinnusta, jonka mukaan avohakkuiden lisääntyminen on tummentanut Kukkian vettä. Tämänvuotisessa Kukkia-seminaarissa Metsänhoitoyhdistys Roineen ja Aito Suvi ry:n metsäasiantuntijat Raine Sumioinen ja Ilkka Heinonen kertoivat, miten vesiensuojelu voidaan ottaa huomioon metsien käsittelyssä.

Kun järvi on ekologisesti hyvässä kunnossa, sinne päätyvät ravinteet kasvattavat kaloja, eivätkä levää. Järven ravintoketjussa avainasemassa ovat petokalat. Ne pitävät kurissa pikkukaloja, jotka syövät eläinplanktonia. Jos pikkukalat pääsevät lisääntymään, eläinplankton vähenee ja sen ravintonaan käyttämät levät lisääntyvät.

Tuoreimman neljän vuoden takaisen koekalastuksen perusteella Kukkialla petokalojen osuus on 20 prosenttia.

– Se on kohtalainen, Marko Puranen sanoo.

Joissain järvissä petokalojen osuus on jopa kolme kertaa suurempi.

Aito Suvi ry:n ensimmäiset neljä Kukkian kunnostuskohdetta valmistuivat syksyn ja kevään aikana. Ne vähentävät järveä rehevöittävää ravinnekuormitusta kosteikoiden, kaksitasouomien, pohjakynnysten ja kampakosteikon avulla. Seuraavat kaksi kunnostuskohdetta käynnistyvät loppukesällä ja syksyllä Haltianselällä. Haltiantien varteen ja ylemmäs pelto-ojien varteen rakennetaan yhteensä neljä kosteikkoa. Suunnittelussa on Kortteenpohjaan laskevan Valkamanojan ja Rautajärvelle laskevan Myllyjoen-Härmiänojan kunnostus.

Kukkia on Natura-järvi, jonka kalakantoja seurataan säännöllisesti koekalastuksen avulla. Viimeisen, vuoden 2021 koekalastuksen tulosten mukaan kalaston ekologinen tila laski tyydyttävästä välttäväksi. Syynä on kalamäärän lisääntyminen. Kalaa nousi monta kertaa enemmän kuin karusta järvestä pitäisi.

Järvien pinnat saavuttavat huippunsa tavallisesti toukokuun puolivälissä. Tänä vuonna kevättulvat ajoittuivat jo talveen, kun vesisateet sulattivat alkutalven lumet. Kukkian, Mallasveden ja Pälkäneveden pinnat olivat korkeimmillaan helmikuun alussa. Sen jälkeen ne ovat laskeneet kymmenkunta senttimetriä. Ilman runsaita sateita lasku kiihtyy, kun sää lämpenee ja haihdunta lisääntyy. Ennustekäyrien mukaan järvien pinnat voivat laskea loppukesästä ennätysmatalalle.

Busseihin nousi reilut 30 vesienhoidosta kiinnostunutta, kun Aito Suvi ry esitteli syksyn ja talven aikana valmistuneita kosteikoita ja kaksitasouomia. Niiden avulla saadaan kiinni veden mukanaan kuljettamaa ravinteikasta hienoainesta ennen järveä.

Kierrokselle osallistuneita viljelijöitä kiinnostivat eniten viereiset pellot. Ne palaavat viljelykäyttöön, kun vesi saadaan pois ja alavia osuuksia nostetaan kaivumailla. Luontoihmiset panivat merkille, että linnut olivat löytäneet nopeasti kosteikoille.

Kevään yöpakkaset pelastivat pahimmalta mutakylvyltä, kun vajaat 40 vesienhoidosta kiinnostunutta kiersi tiistaina tutustumassa syksyn ja talven aikana valmistuneisiin kosteikoihin ja kaksitasouomiin.

Bussikierroksen ensimmäinen vierailukohde oli Kortteenpohjan Tuppioja, jossa esiteltiin syksyllä valmistuneita kosteikoita. Holjassa pysähdyttiin tutustumaan parhaillaan rakennettavaan kaksitasouomaan ja Epaalassa edellispäivänä valmiiksi saatuihin kosteikoihin.

Suomessa on arviolta 1,3 miljoonaa venettä. Vuosittain käytöstä poistuu 10 000 vanhaa lasikuituvenettä. Ne ovat vaikeasti hävitettävää jätettä, ja siksi lasikuituveneitä jää rannoille sammaloitumaan.

Vanhat lasikuituveneet roskaavat rantoja ja rumentavat maisemaa. Lisäksi niistä irtoaa mikromuovia ja nanokokoisia lasinsirpaleita, jotka kiertävät vesien ravintoketjussa ja uhkaavat luonnon monimuotoisuutta.

Milloin ja mistä päästään raivaamaan puut kosteikon tieltä ja mihin ne ajetaan?

Mitä pellossa kasvaa; koska kaivutyöt voidaan aloittaa ja mihin maat läjitetään?

Onko tiedossa vesi- ja sähköjohtoja, valokuituja, rajapyykkejä tai salaojakaivoja, jotka olisi huomioitava kaivutöissä?