Terve kalakanta pitää järven kunnossa

Kun järvi on ekologisesti hyvässä kunnossa, sinne päätyvät ravinteet kasvattavat kaloja, eivätkä levää. Järven ravintoketjussa avainasemassa ovat petokalat. Ne pitävät kurissa pikkukaloja, jotka syövät eläinplanktonia. Jos pikkukalat pääsevät lisääntymään, eläinplankton vähenee ja sen ravintonaan käyttämät levät lisääntyvät.

Tuoreimman neljän vuoden takaisen koekalastuksen perusteella Kukkialla petokalojen osuus on 20 prosenttia.

– Se on kohtalainen, Marko Puranen sanoo.

Joissain järvissä petokalojen osuus on jopa kolme kertaa suurempi.

Pitäisikö kalastuksen teknologiaa rajoittaa?

Hämeen kalatalouskeskuksen kalatalousneuvoja Marko Puranen esitteli Kukkia-seminaarissa tutkimustuloksia, jotka kertovat kalaston ja kalastuksen muutoksista sekä kuhan menestymisestä.

Koekalastus ja kalastustiedustelu osoittavat, että Kukkian kalakanta on ahvenvaltainen. Tuoreimman koekalastuksen merkittävin muutos oli ahventen kappalemäärän ja biomassan runsastuminen. Siihen saattoi vaikuttaa tutkimusta edeltänyt lämmin kesä, joka suosi ahventa.

Kolmen vuoden takaisen kalastustiedustelun mukaan ahven on Kukkian merkittävin saaliskala, jota nousi vuodessa 7000 kiloa. Se muodosti melkein kolmasosan kokonaissaaliista. Hauen osuus oli 25 prosenttia ja kuhan 17 prosenttia.

Puranen epäilee, että todellisuudessa kuhasaalis voi olla selvästi suurempi, sillä kysely tavoittaa lähinnä verkkokalastajat, jotka hankkivat osakaskuntien luvat. Heidän saaliinsa ovat monipuolisempia kuin kuhaan keskittyvillä viehekalastajilla.

Niin Kukkialla kuin muuallakin verkkokalastus on iäkkäämmän väen harrastus. Nuorempi polvi kalastaa vieheellä.

Viehekalastuksessa on tapahtunut merkittävä muutos, kun veneisiin on tullut uutta teknologiaa. Jopa kaupalliset kalastajat ovat siirtyneet vieheeseen ja live-kaikuluotaimeen, jolla tavoitellun kalan löytää tarkasti.

– Teho on hurja. Joillain järvillä kaupalliset kalastajat nostavat vieheellä jopa toista sataa kiloa kuhaa päivässä, Marko Puranen kertoo.

Seminaarikeskustelussa pohdittiinkin, tulisiko teknisten apuvälineiden käyttöä rajoittaa ennen kuin elektroniikka halpenee ja yleistyy.

Joillain järvillä on rauhoitettu kuhan kutualueet kutuaikaan. Lisäksi on pohdittu saaliskiintiötä.

– Sellaisia on kuitenkin vaikea asettaa tasapuolisesti, sillä verkkoon ui satunnainen määrä kuhaa.

Petokalapyynti voi vinouttaa kalakantaa

Kalakannat uhkaavat vinoutua, koska kalastus keskittyy petokaloihin. Petokalojen väheneminen suosii rehevöitymiskehitystä järvessä.

– Monipuolinen kalastus on vähentynyt. Entistä harvempi pyytää lahnaa tai särkeä purkitettavaksi, Marko Puranen sanoo.

Petokalakantojen kannalta olisi tärkeää, että suurimmat kuhat ja hauet vapautettaisiin takaisin lisääntymään. Kukkialla kuha kasvaa 5–6 vuodessa 50 senttimetrin lisääntymismittaan. Siksi kalastus pitäisi kohdistaa tätä suurempiin yksilöihin. Verkkojen solmuvälin tulisi silloin olla 60–65 millimetriä. Nykyisin useimmat osakaskunnat edellyttävät 50-millisiä verkkoja. Kalastustiedustelu tosin osoitti, että käytössä on tiheämpiä verkkoja, joihin ahven tarttuu paremmin.

Marko Puranen korostaa, että etenkin isoilla hauilla on suuri merkitys järven ravintoverkossa.

– Ne ovat ainoita, jotka pitävät lahnakantaa kurissa.

Ilkka Heinonen kertoi, että kalastajien kokemuksen mukaan haukien määrä Kukkialla on vähentynyt.

– Kisoissa isoja haukia ei enää oteta ylös, vaan ne kuvataan ja päästetään takaisin lisääntymään.

Kuha kasvaa nopeasti Kukkialla

Kalastuksen säätely on helpoin keino säädellä kalaston tilaa.

– Hoitokalastukset ovat työläitä ja kalliita, ja niitä olisi tehtävä vuosittain, Marko Puranen sanoo.

Istutusten jatkamiselle hän ei näe estettä. Osakaskunnat istuttavat Kukkiaan parhaina vuosina kymmeniä tuhansia kuhan poikasia. Tuoreen kasvuselvityksen mukaan niillä riittää hyvin ravintoa ja kasvu on erittäin nopeaa.

– Melkein puolet kuhista saavuttaa lakisääteisen 42 senttimetrin alamitan jo neljässä vuodessa.

Kuhan kasvua on tutkittu reilulla 50 järvellä. Niiden joukossa Kukkia sijoittuu kärkikymmenikköön. Hauhon- ja Ilmoilanselällä kuha kasvaa vielä hieman nopeammin.

Kasvuselvitys ei kerro siitä, miten kuhan luontainen lisääntyminen Kukkialla onnistuu.

– Jos istutuksissa pidettäisiin taukovuosia, suomunäytteiden perusteella nähtäisiin, löytyykö järvestä välivuosien poikasia.