Ajankohtaista
Koululaiset tutkivat kotirantaa pintaa syvemmältä
Kouvolasta kotoisin oleva Anna Tapion koulun kahdeksasluokkalainen Noora Reijonen siivilöi Pakanrannan vesieläimiä rantakasvillisuuden seasta.
Pälkäneen 3.–5.-luokkalaiset pääsevät viimeisillä kouluviikoilla tutkimaan kotirantojaan Suvi-hankkeen vesistöpajoilla. Rannan tehtävärasteilla mitataan muun muassa veden näkösyvyyttä, lämpötilaa ja happamuutta, otetaan vesinäytteitä sekä tutkitaan ja tunnistetaan vedestä löytyviä ötököitä ja kasveja.
Vesistöpajat herättelevät kiinnostusta kotirannan kunnosta, vesien tilasta ja eliöstöstä. Käytössä on ammattilaisten työkaluja: pinnan alle kurkistetaan vesikiikareilla ja näkösyvyyttä määritetään mittalevyllä.
Maastopäivä kasvatti kunnostuskohteiden listaa
Janne Pulkka (vasemmalla) esitteli maanomistajille, miten kaksitasouoma sopisi pellon laitaan.
Suvi-hanke järjestää toukokuun aikana kaksi maastopäivää, joissa kartoitetaan ravinnekuormitusta pienentäviä kunnostustoimia.
Keskiviikkona maanomistajat, KVVY Tutkimus Oy:n johtaja Janne Pulkka sekä Suvi-hankkeen vetäjä Marja-Liisa Suomalainen ja metsäasiantuntija Ilkka Heinonen kiersivät Rautajärven, Haltianselän ja Pälkäneveden kohteita.
Järvien tulvahuippu jäi viimevuotisesta
Pälkäneen suurten järvien pinnat saavuttivat huippunsa toukokuun ensimmäisellä viikolla. Mallasveden ja Pälkäneveden pinnat ovat hieman keskivertokevättä (harmaa viiva) korkeammalla.
Kevään tulvahuippu saavutettiin tänä keväänä toukokuun ensimmäisellä viikolla. Pälkäneen järvien pinnat nousivat hieman keskivertokevättä korkeammalle, mutta jäivät noin 25 senttimetriä alemmas kuin viime keväänä.
Talvi oli runsasluminen. Osa talven sateista tuli vetenä, ja järvien pinnat nousivat parilla kymmenellä senttimetrillä jo tammikuussa. Varsinaiset kevättulvat nostivat pintoja saman verran huhtikuun toisesta viikosta alkaen.
Avaimet käteen -mallilla toteutettavat kunnostustoimet kirkastavat Rautajärven ja Laipan metsäojien vesiä
Otso Ahonen (keskellä) tarkastelee maanomistaja Heikki Simolan kanssa metsäojaa, jossa voitaisiin pidätellä soilta kertyvää humusta ja ravinteita. Vasemmalla Suvi-hankkeen vetäjä Marja-Liisa Suomalainen.
Metsäkeskuksen metsän- ja luonnonhoidon asiakasneuvoja Otso Ahonen pujottelee vesakon läpi ojalle. Sitä pitkin Rautajärven Sammalsuon vedet virtaavat Härmiänojaan, joka laskee Niemisjärven ja Myllyjoen kautta kohti Kukkiaa.
Ojavesinäytteiden avulla seurataan ravinnekuormitusta ja kunnostustoimien tehoa
KVVY Tutkimus Oy projektiassistentti Elina Syrjä kiersi huhtikuun viimeisellä viikolla ottamassa vesinäytteitä Pälkäneveteen ja Kukkiaan laskevista ojista.
Suvi-hanke teetti kevään aikana ojavesitutkimuksia Pälkänevedellä ja Kukkialla. Vesinäytteet otettiin 12 ojalta huhtikuun lopussa, kun sulamisvesiä oli runsaasti liikkeellä.
Järvien pinnat kääntyvät nousuun, mutta kevättulva jää maltilliseksi
Kukkian pinnankorkeus tasaantui huhtikuun alussa keskiarvokäyrälle. Sulamisvesien ennustetaan nostavan pintoja kuukauden aikana parilla kymmenellä sentillä.
Pälkäneen järvien kevättulvat jäävät viimevuotista maltillisemmaksi, sillä talven vesisateet ovat sulattaneet osan lumista.
Viime keväänä Pälkäneen järvien pinnat nousivat huhtikuun puolivälin jälkeen yli 40 senttimetriä kuukauden aikana. Poikkeuksellisen nopea pinnannousu johtui runsaslumisesta talvesta ja myöhäisestä keväästä.
Nuorten virta -hanke palkittiin Pälkäneen parhaana Leader-hankkeena
Hertta Raivio (vasemmalla), Erika Tuomi ja Liisa Makkonen kiersivät kesän 2022 aikana 40 tapahtumassa esittelemässä Pälkäneen vesien tilaa ja niiden hyväksi tehtävää työtä.
Nuorten virta -hanke on palkittu rahoituskauden 2014–2022 parhaana Leader-hankkeena Pälkäneellä. Valinnan tehnyt Pirkan Helmi ry:n hallitus kiitteli, että hankkeessa hyödynnettiin taitavasti eri rahoituslähteitä: Leader-rahoituksella toteutettu nuorten hanke täydensi ympäristöministeriön rahoittamaa Suvi-hanketta.
Suvi-hankkeen ensimmäinen kunnostuskohde rakennetaan Pitkäjärvelle
Pitkäjärven kunnostusyhdistys kunnosti syksyllä 2021 Lemperinojan varteen rakennettua laskeutusallasta, joka oli täyttynyt kolmessa vuodessa liejulla. Ensi syksynä kunnostetaan Kalalähteenojaa.
Suvi-hankkeen ensimmäinen vesienkunnostuskohde rakennetaan syksyllä Aitoon ja Vuolijoen välissä sijaitsevan Pitkäjärven Kalalähteenojalle.
Aito Suvi ry päätti vesienkunnostushankkeiden rahoituksesta
Aito Suvi ry:n ensimmäinen vesienkunnostuskohde on Pitkäjärven Kalalähteenoja. Maa-ainesten huuhtoutumista hillitään ojan varteen rakennettavilla pohjapadoilla. Lisäksi veden nousua pelloille estetään lisäksi lasku-uoman perkauksella, ojarummun laskemisella ja kaksitasouomalla.
Aito suvi ry:n vuosikokous päätti vesienkunnostushankkeiden suunnittelun ja toteutuksen omarahoitusosuuksista. Yhdistys osallistuu suunnittelun omarahoitusosuuteen enintään 50 %:n osuudella ja rakennushankkeiden omarahoitusosuuteen enintään 75 %:n osuudella.