Ajankohtaista

Kalalähteenojan kunnostusta esiteltiin ranta-asukkaille: vesi saatiin pois pelloilta

Kalalähteenoja
Veikko Hoppula (vasemmalla), Antti Mäkinen ja Merja Viitanen tutustuivat Kalalähteenojan kunnostukseen, joka pienentää järveä rehevöittävää ravinnekuormitusta.

Kun Pitkäjärven ranta-asukkaat kohtaavat, siirrytään nopeasti yhteiseen puheenaiheeseen.

– Meidän laiturin vierestä voisi niittää reilummin, Merja Viitanen vinkkaa Veikko Hoppulalle.

Vesikasvillisuus levittäytyy niin, että vapaan veden kaistale on käynyt turhan kapeaksi. Tilanne on kuitenkin aivan erilainen kuin kymmenen vuotta sitten. Silloin järven selkääkin peitti tasainen, lähes läpipääsemätön lehtimatto.

Ranta-asutus on järvien toiseksi suurin ravinnelähde – Anneli Helimo esitteli, miten kuormitusta voi pienentää

huussikierros
Anneli Helimo esitteli Pärnäsaaren kuivakäymäläratkaisuja kesällä, kun Kukkialla tehtiin huussikierros kirkkoveneellä.

Ranta-asutus on Pälkäneen järvien toiseksi suurin ravinnelähde. Esimerkiksi Kukkialla haja-asutus aiheuttaa lähes yhtä suuren fosforikuormituksen kuin maanviljely. Fosfori rehevöittää järviä ja ruokkii sinileviä.

Rehevöityminen muuttaa järviekologiaa jo paljon ennen kuin muutos alkaa näkyä

Kirsi Kuoppamäki
Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen tutkija Kirsi Kuoppamäki kertoi järvien ekologiasta Kotiranta kuntoon -kurssilla.

Kangasalan koulujen ja päiväkotien väki säikähti elokuun alussa voimakasta, pistävää kaasunhajua. Pelastuslaitos sai runsaasti ilmoituksia etenkin Suoraman suunnalta.

Hajun lähteeksi paljastui parin kilometrin päässä sijaitseva Kirkkojärvi, jonka sinilevälautat rehottivat runsaimmillaan loppukesästä.

Kirkkojärvi rehevöityi voimakkaasti jo vuosikymmeniä sitten, sillä Kangasala laski jätevetensä pieneen ja matalaan järveen. Sitä on yritetty kunnostaa muun muassa särkikalojen nuottauksella.

Syyssateet nostivat järvien pintoja

Kukkian pinnankorkeus
Kukkian pinnankorkeus (siniset pallot) on pysytellyt syyskuun ajan ajankohdan keskiarvolukemissa (harmaa viiva). Kuva: vesi.fi

Pälkäneen järvien pinnankorkeudet palautuivat syyskuussa ajankohdan keskiarvolukemiin.

Pinnankorkeus laski heinäkuussa tavallista alemmas. Heinäkuun lopun sateet pysäyttivät pinnanlaskun, mutta elokuussa se jatkui. Elokuun lopussa pinnankorkeus nousi muutamalla sentillä, ja on pysynyt sen jälkeen lähes kuukauden ennallaan.

Sateiden ansiosta pintojen ennustetaan pysyvän keskiarvolukemissa, kunnes ne kääntyvät nousuun marraskuussa.

Kotiranta kuntoon -kurssiohjelmaa täydentyi hulevesillä

Saarelainen
Juha-Pekka Saarelainen kertoo hulevesien käsittelystä Kotiranta kuntoon -kurssilla keskiviikkona 11.10.

Kolmas Kotiranta kuntoon -kurssi käynnistyi keskiviikkona 13.9. Kuuden illan etäkurssi antaa eväitä vesien hoitoon ja kunnostukseen.

Tämänvuotisella kurssilla on pälkäneläisten lisäksi entistä enemmän osanottajia naapurikaupungeista, sillä Hauholla käynnistyi Suvi-hankkeen kaltainen Oma Visio -hanke. Sana on kiirinyt myös Kangasalle.

Ihmisen vaikutus vesiin on kiihtynyt parin sadan vuoden aikana

Thomas Penttilä
Thomas Penttilä on toisen polven vesiensuojelija. Hänen isänsä Hannu Penttilä toimi sihteerinä Pälkäneveden suojeluyhdistyksessä, joka sai 50 vuotta sitten teollisuuden ja asutuksen jätevesipäästöt kuriin.

Aitoon kalastuskunnan puheenjohtaja Thomas Penttilä kannustaa tutustumaan kotijärven historiaan. On helpompi tarttua syihin eikä seurauksiin, kun ymmärtää, mikä on luonnollista kehitystä ja mikä ihmisen aiheuttamaa.

– Ymmärrys historiasta helpottaa myös keskustelua maanomistajien ja viranomaisten kanssa.

”Ilman Kotiranta kuntoon -kurssia raapisimme edelleen päätä”

Terttu Salmela
Terttu Salmela kutsui Kantolanlahden ranta-asukkaat ja mökkiläiset koolle. Vuoden takaisessa tapaamisessa päätettiin teettää kokonaissuunnitelma järven kunnostamisesta. KVVY Tutkimus Oy:n laatima suunnitelma valmistuu marraskuussa.

Kolmatta kertaa järjestettävällä Kotiranta kuntoon -kurssilla on saatu käyntiin vesienkunnostushankkeita. Niistä suurin on Rautajärven Kantolanlahden kunnostus, josta laaditaan parhaillaan suunnitelmaa.

Ensimmäiselle kurssille kaksi vuotta sitten osallistunut Terttu Salmela kertoi, miten Kantolanlahden ranta-asukkaat ja mökkiläiset saatiin tarttumaan toimeen.

Kortteenpohjan kosteikon suunnittelussa huomioidaan hoito alusta alkaen

Tuppiojan kosteikko
Elina Sorvali, Tero Kortteenpohja ja Heikki Ahola miettivät heti suunnittelun alkumetreillä, miten kosteikosta tehtäisiin helppohoitoinen. Taustalla Jaakko Ahola.

Kevättulvien aikaan Kukkian pinta nousee lähes Kortteenpohjan tielle. Sitä reunustavat pellot ovat olleet jo vuosien ajan kesantona, sillä märälle pellolle uppoaa ennen kesää.

Kesantopellon laittaan laskeva Tuppioja tuo vesiä laajalta, lähes kolmen neliökilometrin valuma-alueelta. Sen alkulähteillä on kosteita korpia ja soita.

Heikki ja Jaakko Ahola ovat peranneet laskuojaa, jotta ylemmät pellot pysyvät kunnossa. Ne kasvavat heinää Sarkasten tilan lehmille.

Kunnostuskohteiden suunnittelu käynnistyi maastopäivällä ja maanomistajatapaamisella

Rautianoja
Maanomistaja Heikki Lukkarla (oikealla) esitteli Juha-Pekka Saarelaiselle (vasemmalla) ja Marja-Liisa Suomalaiselle Padankosken Rautianojaa, jonka varrelle Watec Consulting suunnittelee kosteikon.

Suvi-hanke on saanut vireille 35 kunnostuskohdetta, joiden avulla pienennetään Kukkiaa ja Pälkänevettä rehevöittävää ravinnekuormitusta. Kohteista kolmasosaan valmistuu syksyn aikana suunnitelmat, joiden avulla voidaan hakea rahoitusta kunnostustoimiin.