Ajankohtaista

Busseihin nousi reilut 30 vesienhoidosta kiinnostunutta, kun Aito Suvi ry esitteli syksyn ja talven aikana valmistuneita kosteikoita ja kaksitasouomia. Niiden avulla saadaan kiinni veden mukanaan kuljettamaa ravinteikasta hienoainesta ennen järveä.

Kierrokselle osallistuneita viljelijöitä kiinnostivat eniten viereiset pellot. Ne palaavat viljelykäyttöön, kun vesi saadaan pois ja alavia osuuksia nostetaan kaivumailla. Luontoihmiset panivat merkille, että linnut olivat löytäneet nopeasti kosteikoille.

Kevään yöpakkaset pelastivat pahimmalta mutakylvyltä, kun vajaat 40 vesienhoidosta kiinnostunutta kiersi tiistaina tutustumassa syksyn ja talven aikana valmistuneisiin kosteikoihin ja kaksitasouomiin.

Bussikierroksen ensimmäinen vierailukohde oli Kortteenpohjan Tuppioja, jossa esiteltiin syksyllä valmistuneita kosteikoita. Holjassa pysähdyttiin tutustumaan parhaillaan rakennettavaan kaksitasouomaan ja Epaalassa edellispäivänä valmiiksi saatuihin kosteikoihin.

Suomessa on arviolta 1,3 miljoonaa venettä. Vuosittain käytöstä poistuu 10 000 vanhaa lasikuituvenettä. Ne ovat vaikeasti hävitettävää jätettä, ja siksi lasikuituveneitä jää rannoille sammaloitumaan.

Vanhat lasikuituveneet roskaavat rantoja ja rumentavat maisemaa. Lisäksi niistä irtoaa mikromuovia ja nanokokoisia lasinsirpaleita, jotka kiertävät vesien ravintoketjussa ja uhkaavat luonnon monimuotoisuutta.

Milloin ja mistä päästään raivaamaan puut kosteikon tieltä ja mihin ne ajetaan?

Mitä pellossa kasvaa; koska kaivutyöt voidaan aloittaa ja mihin maat läjitetään?

Onko tiedossa vesi- ja sähköjohtoja, valokuituja, rajapyykkejä tai salaojakaivoja, jotka olisi huomioitava kaivutöissä?

Aito Suvi ry:n toistaiseksi suurin kunnostuskohde valmistuu Epaalanlahdelle huhtikuussa. Kostean ja vähäroutaisen talven vuoksi työt päästiin käynnistämään vasta helmikuun pakkasjakson jälkeen.

Ensimmäisenä valmiiksi saatiin Lahdentien suunnasta virtaavan ojan varteen kaivettu kosteikko, jonka tieltä raivattiin metsäsaarekkeen koivikko. Sen jälkeen rinnepeltojen alaosaan kaivettiin 400 metrin mittainen kosteikko, joka kerää myös Epaalan suunnan peltojen vedet.

– Viritetään vesitalous jokaisen lohkon osalta kuntoon, pidetään pH korkeana ja käytetään hyviä viljelykäytäntöjä. Siinä on peltoviljelyn pyhä kolminaisuus, agrologi Jari Ruski sanoo.

Pelto tuottaa satoa, kun viljelijä huolehtii vesitaloudesta ja maan kasvukunnosta. Samalla tulee hoidettua myös ilmasto- ja vesiensuojelutoimet. Hiili pysyy pellossa, eikä karkaa kiihdyttämään ilmastonmuutosta, eivätkä ravinteet huuhtoudu rehevöittämään vesiä.

Tiistaina 8.4. järjestetään kosteikkokierros ja seminaari, jossa tutustutaan Pälkäneen vesienkunnostuskohteisiin ja kuullaan kunnostustoimien merkityksestä maatalouden kannattavuudelle ja huoltovarmuudelle.

Aito Suvi ry:n toistaiseksi suurin kunnostuskohde käynnistyi maanantaina Epaalassa. Kevättalven aikana rakennetaan kolmen kosteikon ketju, johon johdetaan kahden ojan vedet. Kosteikoiden avulla vähennetään järveä rehevöittävää ravinnekuormitusta ja lisätään monimuotoisuutta. Samalla saadaan palautettua viljelykseen veden vaivaamia peltoja.

Aito Suvi ry pääsee toteuttamaan kahdeksan kunnostuskohdetta EU:n maaseuturahoituksella. Rahoituksen turvin rakennetaan vuosien 2025-2027 aikana Aitoon Myllyojan kosteikko, Kelppiänselän Korteojan kosteikko ja 2-tasouoma, Kelppiänselän Kirpunojan 2-tasouoma, Pohjalahden Vähäjärven kosteikot, Pohjalahden Ajoksenlahden biosuodatusallas ja kosteikko, Kukkolan Pyhäpohtian kosteikot, Haltianselän Myllyojan kosteikot ja 2-tasouoma sekä Haltianselän Soukkionpohjan kosteikot.