Ajankohtaista

Suvi-kesätiimi seuraa Pälkäneen sinilevätilannetta

Suvi-kesätiimi
Hertta Raivio (vasemmalla), Erika Tuomi ja Liisa Makkonen seuraavat heinäkuun ajan sinilevätilannetta Pälkäneen uimarannoilla.

Suvi-kesätiimi Hertta Raivio, Erika Tuomi ja heidän ohjaajansa Liisa Makkonen kiertää kesän ajan Pälkäneen kylätapahtumissa kertomassa järvien tilasta ja niiden hyväksi tehtävästä työstä.

Heinäkuun ajan Suvi-kesätiimi tuuraa kunnan ympäristönsuojelusihteeriä leväseurannassa. Sinilevätilannetta tarkkaillaan viikoittain Luopioisten kirkonkylän, Aitoon Kankahuven ja Onkkaalan Pakanrannan uimarannoilla.

Vesi-illassa kerrottiin, miten voidaan vähentää järviä rehevöittäviä ravinteita

Susanna Pakula
Susanna Pakula esitteli kuivakäymälävaihtoehtoja.

Vesienhoidon ABC-illassa maanantaina 27.6. puhujina toimivat Suvi-hankkeen viestintävastaava Tommi Liljedahl, Käymäläseura Huussi ry:stä Susanna Pakula ja Hauhon reitin kalastusalueen puheenjohtaja Markku Mikkola.

Tommi Liljedahl avasi illan kertomalla vesiensuojeluhankkeesta ja kannatusyhdistyksestä.

Kaikkia rantoja ei kannata parturoida puhtaiksi, sillä vesikasvillisuus sitoo ravinteita ja pohjaa

Vesi-ilta
Niittoa käsitellyt vesi-ilta järjestettiin Aitoon laivarannassa.

Keskiviikon 29.6. vesi-illan puheenaiheena oli niitto ja vesikasvillisuus, paikkana Aitoon Kankahuvi ja Joutteselän ranta. Illan puhujina olivat Ely-keskuksesta asiantuntija Salla Taskinen ja Luopioisen oma kasviasiantuntija Tuomo Kuitunen.

Ilta alkoi rennolla tutustumiskierroksella, jonka jälkeen suuntasimme veden ääreen keskustelemaan tarkemmin niitosta ja vesikasvillisuudesta.

Vesi-ilta Aitoon laivarannassa: niitä laiturin edestä, älä parturoi rantoja puhtaiksi

Tuomo Kuitunen
Tuomo Kuitunen esitteli isosorsimoa. Vieraslaji on valloittamassa Kankahuvenlahden pohjukan. Oikealla Salla Taskinen.

Keskiviikkoisessa Aitoon vesi-illassa muistutettiin monella suulla, ettei niiton tavoitteena ole rantojen puhtaaksi parturointi, vaan uimista ja veneilyä haittaavan kasvillisuuden poisto. ’

Vesikasvit kuuluvat järveen. Ne tarjoavat muun muassa suojaa monenlaisille levää syöville ötököille, jotka pitävät vettä puhtaana. Kasvit myös käyttävät veteen huuhtoutuneita ravinteita ja sitovat pohjaa. Siksi varsinkin laskuojien suut kannattaa jättää niittämättä.

Vesi-ilta Mikkolan Navetalla: asiaa ravinteista, sinilevästä, kuivakäymälöistä ja vesien omistuksesta

Vesi-ilta
Hikinen vesi-ilta kokosi kolmisenkymmentä kuulijaa Mikkolan Navetalle. Pääosa osanottajista oli kesäasukkaita.

Luopioisten Mikkolan Navetan vesi-illassa maanantaina kerrottiin Pälkäneen vesien tilasta, vesien omistuksesta ja kuivakäymälöistä.

Suvi-hankkeen tiedottaja Tommi Liljedahl esitteli Kukkian ja Pälkäneveden tutkimustuloksia. Pääosa Pälkäneen järvistä on pieniä metsäjärviä, joilla ei ole mitään hätää. Pälkänevesi sen sijaan on rehevöitynyt muutamassa vuosikymmenessä. Kukkialla tutkimustulokset eivät kerro rehevöitymisestä, vaan nuhrautumisesta. Kirkkaan järven näkösyvyys on heikentynyt muutaman vuosikymmenen aikana.

Suvi-hanke kesällä 2022

nuoret
Suvi-hankkeen kesätyöntekijät jalkautuvat viimevuotiseen tapaan kesätapahtumiin kertomaan Pälkäneen vesistä ja niiden hyväksi tehtävästä työstä.

Vuonna 2021 aloitettu Suvi-hanke jatkuu tänäkin vuonna, mutta kesätiimi on muuttunut viime vuodesta. Hankkeessa työskentelee kolme kesätyöntekijää kesäkuun alusta heinäkuun loppuun asti.

Kesätiimin tehtävänä on tavoittaa ranta-asukkaita Pälkäneellä. Viime vuoden tapaan hankkeen kesätiimi kiertelee erilaisissa tapahtumissa (esimerkiksi toreilla) Pälkäneellä, sekä päivittää hankkeen sosiaalista mediaa.

Varustelutaso lisää jätevesien käsittelyvaatimuksia

Kuivakäymälä
Kuivakäymälä voi säästää järeiltä ja kalliilta jätevesijärjestelmiltä. Nykyaikaisen kuivakäymälän voi rakentaa myös sisään, sillä tarjolla on kompostoivia, erottelevia, haihduttavia, tuhkaavia ja pakastavia malleja. Kuva: Käymäläseura Huussi ry

Muun muassa saunottaessa ja tiskattaessa kertyy pesuvesiä. Niitä kutsutaan harmaiksi jätevesiksi, koska mukana on muun muassa rasvoja, pesuaineita ja ruoantähteitä. WC:ssä ja käymälässä syntyvät mustat jätevedet vaativat tehokkaampaa puhdistusta.

Torju sinilevää ja vieraslajeja

sinilevä
Lämmin kesä 2021 tarjosi sinilevälle otolliset kasvuolot. Juhannuksen alla tuuli keräsi kaasurakkulan avulla pintaan nousseen levän Pälkäneveden etelärannoille laajoiksi lautoiksi.

Sinilevä eli syanobakteeri tarvitsee kasvaakseen valoa, lämpöä ja ravinteita, erityisesti fosforia, sillä typpeä osa sinilevistä sitoo ilmasta. Sinilevä voi erittää myrkkyä, ja siksi levän vihreäksi värjäämää vettä ei saa joutua suuhun tai silmiin. Lapsia tai kotieläimiä ei kannata päästää sinileväiseen veteen, eikä sitä pidä käyttää löylyvetenä.

Niitä virkistyskäyttöä haittaava kasvillisuus, älä parturoi koko rantaa

Niitto
Rantojen niitossa kannattaa keskittyä ilmaversoisiin kasveihin. Niiden määrä vähenee, kun niitto toistetaan muutamana peräkkäisenä vuonna. Rautajärveläinen Pekka Penttilä niitti Padankosken matalien lahtien vesikasvillisuutta kahdesti: kesäkuussa ja heinäkuun lopussa. Kuva: Miika Utoslahti.

Vesikasvillisuus ei ole rannan riesa, vaan osa järven ekosysteemiä. Vesikasvit tarjoavat suojaa linnuille, kaloille, hyönteisille ja leviä syöville vesikirpuille sekä muille vesieliöille. Vesikasvit käyttävät veden ravinteita ja sitovat pohjaa niin, ettei tuuli samenna vettä. Kasvit myös erittävät veteen levien kasvua estäviä aineita, ja siksi vesi on monesti kasvillisuuden seassa kirkkaampaa. Toisinaan käy jopa niin, että rannan niitto lisää sinileväongelmaa.