Ajankohtaista

Järvien tulvahuippu jäi viimevuotisesta

pinnankorkeus
Pälkäneen suurten järvien pinnat saavuttivat huippunsa toukokuun ensimmäisellä viikolla. Mallasveden ja Pälkäneveden pinnat ovat hieman keskivertokevättä (harmaa viiva) korkeammalla.

Kevään tulvahuippu saavutettiin tänä keväänä toukokuun ensimmäisellä viikolla. Pälkäneen järvien pinnat nousivat hieman keskivertokevättä korkeammalle, mutta jäivät noin 25 senttimetriä alemmas kuin viime keväänä.

Talvi oli runsasluminen. Osa talven sateista tuli vetenä, ja järvien pinnat nousivat parilla kymmenellä senttimetrillä jo tammikuussa. Varsinaiset kevättulvat nostivat pintoja saman verran huhtikuun toisesta viikosta alkaen.

Avaimet käteen -mallilla toteutettavat kunnostustoimet kirkastavat Rautajärven ja Laipan metsäojien vesiä

Heikki SImola
Otso Ahonen (keskellä) tarkastelee maanomistaja Heikki Simolan kanssa metsäojaa, jossa voitaisiin pidätellä soilta kertyvää humusta ja ravinteita. Vasemmalla Suvi-hankkeen vetäjä Marja-Liisa Suomalainen.

Metsäkeskuksen metsän- ja luonnonhoidon asiakasneuvoja Otso Ahonen pujottelee vesakon läpi ojalle. Sitä pitkin Rautajärven Sammalsuon vedet virtaavat Härmiänojaan, joka laskee Niemisjärven ja Myllyjoen kautta kohti Kukkiaa.

Ojavesinäytteiden avulla seurataan ravinnekuormitusta ja kunnostustoimien tehoa

Elina Syrjä
KVVY Tutkimus Oy projektiassistentti Elina Syrjä kiersi huhtikuun viimeisellä viikolla ottamassa vesinäytteitä Pälkäneveteen ja Kukkiaan laskevista ojista.

Suvi-hanke teetti kevään aikana ojavesitutkimuksia Pälkänevedellä ja Kukkialla. Vesinäytteet otettiin 12 ojalta huhtikuun lopussa, kun sulamisvesiä oli runsaasti liikkeellä.

Järvien pinnat kääntyvät nousuun, mutta kevättulva jää maltilliseksi

Kukkian pinnankorkeus
Kukkian pinnankorkeus tasaantui huhtikuun alussa keskiarvokäyrälle. Sulamisvesien ennustetaan nostavan pintoja kuukauden aikana parilla kymmenellä sentillä.

Pälkäneen järvien kevättulvat jäävät viimevuotista maltillisemmaksi, sillä talven vesisateet ovat sulattaneet osan lumista.

Viime keväänä Pälkäneen järvien pinnat nousivat huhtikuun puolivälin jälkeen yli 40 senttimetriä kuukauden aikana. Poikkeuksellisen nopea pinnannousu johtui runsaslumisesta talvesta ja myöhäisestä keväästä.

Nuorten virta -hanke palkittiin Pälkäneen parhaana Leader-hankkeena

kesätiimi
Hertta Raivio (vasemmalla), Erika Tuomi ja Liisa Makkonen kiersivät kesän 2022 aikana 40 tapahtumassa esittelemässä Pälkäneen vesien tilaa ja niiden hyväksi tehtävää työtä.

Nuorten virta -hanke on palkittu rahoituskauden 2014–2022 parhaana Leader-hankkeena Pälkäneellä. Valinnan tehnyt Pirkan Helmi ry:n hallitus kiitteli, että hankkeessa hyödynnettiin taitavasti eri rahoituslähteitä: Leader-rahoituksella toteutettu nuorten hanke täydensi ympäristöministeriön rahoittamaa Suvi-hanketta.

Suvi-hankkeen ensimmäinen kunnostuskohde rakennetaan Pitkäjärvelle

laskeutusallas
Pitkäjärven kunnostusyhdistys kunnosti syksyllä 2021 Lemperinojan varteen rakennettua laskeutusallasta, joka oli täyttynyt kolmessa vuodessa liejulla. Ensi syksynä kunnostetaan Kalalähteenojaa.

Suvi-hankkeen ensimmäinen vesienkunnostuskohde rakennetaan syksyllä Aitoon ja Vuolijoen välissä sijaitsevan Pitkäjärven Kalalähteenojalle.

Aito Suvi ry päätti vesienkunnostushankkeiden rahoituksesta

Kalalähteenoja
Aito Suvi ry:n ensimmäinen vesienkunnostuskohde on Pitkäjärven Kalalähteenoja. Maa-ainesten huuhtoutumista hillitään ojan varteen rakennettavilla pohjapadoilla. Lisäksi veden nousua pelloille estetään lisäksi lasku-uoman perkauksella, ojarummun laskemisella ja kaksitasouomalla.

Aito suvi ry:n vuosikokous päätti vesienkunnostushankkeiden suunnittelun ja toteutuksen omarahoitusosuuksista. Yhdistys osallistuu suunnittelun omarahoitusosuuteen enintään 50 %:n osuudella ja rakennushankkeiden omarahoitusosuuteen enintään 75 %:n osuudella.

Suvi-lehti kertoo Pälkäneen järvien tilasta ja niiden hyväksi tehtävästä työstä

Suvi-lehti
24-sivuinen Suvi-lehti jaetaan keskiviikkona 16.11. Sydän-Hämeen Lehden välissä.

Keskiviikkona 16.11. Sydän-Hämeen Lehden välissä jaettava Suvi-lehti kertoo Pälkäneen järvien tilasta ja niiden hyväksi tehtävästä työstä. 24-sivuiseen lehteen on koottu tutkimustietoa muun muassa Kukkialta ja Pälkänevedeltä sekä esimerkkejä siitä, miten järvien tilaa parannetaan.

Paksu lumikerros hidastaa järvien jäätymistä – sähköpula voi lisätä juoksutusta ja laskea pintaa

Kukkian pinnankorkeus
Kukkian pinta nousi keväällä lähelle ennätyskorkeuksia. Puoli vuotta myöhemmin lähennellään ennätyksellisen matalia lukemia.

Alkuviikon runsaista lumisateista kertyi paksu eristävä kerros, joka hidastaa jäiden vahvistumista. Suurten järvien selät eivät ole ehtineet jäätyä kunnolla, ja sen vuoksi jäillä liikkuminen ei ole vielä turvallista.

Järvien pinnat ovat 20–30 senttimetriä tavanomaista matalammalla. Pinnat pysyvät kevääseen saakka poikkeuksellisen alhaalla ilman runsaita vesisateita ja lumien sulamista.