Kunnostustyön tulokset alkavat näkyä Pitkäjärvessä

Pekka Puhakka
Pitkäjärven kunnostusyhdistyksen puheenjohtaja Pekka Puhakka (oikealla) ja Kalalähteenojan kunnostuksen valvoja Elina Sorvali (vasemmalla) esittelivät syksyllä kunnostustöiden etenemistä Antti Mäkiselle ja muille ranta-asukkaille.

Rehevöityneen järven toipuminen ottaa aikaa. Vesienhoidon tulokset näkyvät vasta vuosien tai vuosikymmenten jälkeen.

Aitoon ja Vuolijoen välissä sijaitsevalla Pitkäjärvellä havahduttiin rehevöitymiseen 1990-luvulla.

– Lumme, ulpukka ja muu vesikasvillisuus valtasi järvenselät niin, ettei edes selällä tahtonut päästä soutamaan tai kalastamaan, Pitkäjärven kunnostusyhdistyksen puheenjohtaja Pekka Puhakka kertoo.

12 vuotta sitten perustettu yhdistys tarttui toimeen ja tilasi järvelle niittoyrittäjän. Ensimmäisten vuosien niittojen tehokkuus jäi odotuksia heikommaksi. Rajoittaviksi tekijöiksi osoittautuivat kustannustaso ja urakoitsijoiden tiukat aikataulut, joita vielä sattunnaiset konerikot rasittivat. Niinpä yhdistyksen puuhamies Veikko Hoppula hankki oman niittolaitteen ja Reijo Hoppula viritteli traktoriinsa välineet, jolla niitetty massa saatiin ylös järvestä.

– Rantaan rakennettiin muutamia paikkoja, joissa traktorilla pääsee rantaan, josta massa viedään kompostoitavaksi, Puhakka kertoo.

Omien laitteiden ansiosta niitot päästään tekemään parhaaseen aikaan. Reilun kymmenen vuoden työ alkaa näkyä järvessä: vesikasvillisuus on vähentynyt ja fosforipitoisuudet alentuneet.

 

”Jäsenmaksutuloilla hanke olisi jäänyt tekemättä”

Kunnostusyhdistys sai niittoon ELY-keskuksen tukea. Pari vuotta sitten linja muuttui.

– ELY-keskuksesta ilmoitettiin, että toiminta on liian niittopainotteista ja suositeltiin toimia valuma-alueella, Pekka Puhakka kertoo.

Yhdistys oli jo rakentanut Lemperinojan varteen laskeutusaltaan, joka täyttyi nopeasti ojan tuomasta hienosta maa-aineksesta. Katseet kohdistettiin toiseen suureen laskuojaan.

Kalalähteenoja saa alkunsa Luopioisten entiseltä kaatopaikka-alueelta, johon on kuljetettu myös Aitoon kangaspainojen värikemikaaleja.

– Aikalaiset ovat kertoneet, että kun kemikaaleja joskus pääsi karkuun, ne värjäsivät järveen laskevien ojien veden.

Kalalähteenojalle laadittiin kunnostussuunnitelma. Se koostuu pohjapadoista, jotka hidastavat virtausta metsärinteessä. Niiden ansiosta vesi ei huuhdo mukanaan hienoa maa-ainesta, joka tukkii alapuolisen pellon ojat.

Pellon tulvimista ja ravinteiden karkaamista vähennetään kaksitasouomilla sekä laskuojan perkaamisella.

– Suunnitelmien tekeminen ja toteuttaminen olisi kuitenkin ollut pienelle yhdistykselle mahdotonta, Pekka Puhakka sanoo.

Avuksi tuli Suvi-hanke. Sen avustuksella suunnittelukustannuksiin saatiin 80-prosenttinen Leader-avustus. Omarahoitusosuus jaettiin kunnostusyhdistyksen ja Aito Suvi ry:n kesken.

Suunnitelmien toteutukseen haettiin ELY-rahoitusta. Yhdistys selviää omarahoitusosuudesta, josta suurimman osan maksaa Aito Suvi ry Luopioisten Säästöpankkisäätiön tuen turvin.

– Jäsenmaksutuloilla hanke olisi jäänyt tekemättä, Pekka Puhakka kiittää säätiötä.

Aito Suvi ry on hakenut avustukset sekä kilpailuttanut urakat ja niiden valvonnan.

– Kunnostusyhdistykselle on jäänyt tämän hankkeen kohdalla sivustaseuraajan osa.

 

”Niiton tulokset näkyvät nopeasti”

Sateinen syksy on hankaloittanut töitä Kalalähteenojalla. Metsä oli niin märkä, että pohjakynnysten rakentamista varten piti rakentaa kantavampaa tietä. Myös kaksitasouomien kaivamisessa on pitänyt odottaa otollisempia olosuhteita.

Pitkäjärven kunnostusyhdistys täydentää Kalalähteenojan kunnostussuunnitelmaa ravinnesiepparilla. Yhdistyksen talkooväki on kaatanut ja karsinut kuusenrunkoja, jotka upotetaan pohjapatojen ja kaksitasouomien väliin rakennettavaan altaaseen. Runkojen pintaan kehittyy mikrobikasvusto, joka käyttää ojan ravinteita.

Lisäksi yhdistys hakee ELY-rahoitusta parantaakseen Lemperinojan laskeutusallasta.

– Työn alla on suunnitelman laatiminen altaan toiminnan ja ylläpitohuollon tehostamiseksi, Pitkäjärven kunnostusyhdistyksen toimintaa Kotiranta kuntoon -kurssilla esitellyt Pekka Puhakka sanoo.

Laskuojien kunnostus vähentää valuma-alueelta kertyvää ravinnekuormitusta. Niiden rinnalla kunnostusyhdistys aikoo jatkaa vesikasvillisuuden niittoa.

– Jäsenet näkevät joka vuosi, että yhdistys toimii konkreettisesti järven hyväksi. Niiton tulokset näkyvät nopeasti, Puhakka perustelee.

 

Tagit