Ajankohtaista

Pyhänpohtia

Pyhänpohtia
Pyhänpohtian kosteikot valmistuivat syyskuussa 2025. Kuvassa alempi kosteikko.

Kunnostuskohde

Pyhäpohtianjärvi sijaitsee Kukkolassa Jouttesselän etelärannalla. 6 hehtaarin kokoinen järvi saa vetensä ympäröivien peltojen ojista ja harjusta purkautuvasta pohjavedestä ja laskee Jouttesselälle.

Pohjalahden Vähäjärvi

Vähäjärven kunnostus
Vähäjärven kosteikot valmistuivat lokakuussa 2025.

Pohjalahden Vähäjärvi

Kunnostuskohde

Pohjalahden Tyrynselälle Kirkkolahteen laskeva oja saa alkunsa Kangasalan puolelta Koskijärvestä. Koskijärven jälkeen oja virtaa 1,2 kilometriä peltojen poikki Vähäjärveen. Sen alapuolella 0,5 kilometrin päässä oja laskee Kirkkolahteen.

Kunnostusten vaikutuksia seurataan vesinäytteiden avulla – kesällä näytteet otettiin 11 lahdelta

Elina Syrjä
KVVY Tutkimus Oy:n projektiassistentti Elina Syrjä ottamassa vesinäytteitä.

Aito Suvi ry on toteuttanut kahden vuoden aikana 11 kunnostuskohdetta: kuusi Kukkialla, neljä Pälkänevedellä ja yhden Pitkäjärvellä. Niihin on rakennettu yhteensä 13 kosteikkoa, 1,5 kilometriä kaksitasouomaa, kolme laskeutusallasta, kaksi kampakosteikkoa ja neljä pohjakynnystä. Niiden avulla vähennetään järviä rehevöittävää ravinnekuormitusta ja lisätään luonnon monimuotoisuutta.

Vähäjärven kosteikot valmistuivat

Vähäjärven kunnostus
Juha-Pekka Perälä ja valvoja Martti Lautala tarkastelevat, miten kosteikkoa siirretään vesijohdon vuoksi.

Pohjalahden Kirkkolahteen laskevan ojan kunnostus on valmistunut. Juha-Pekka Perälä kaivoi Vähäjärvelle kaksi kosteikkoa, joissa vesi viivähtää ja ravinteikas kiintoaine laskeutuu.

Umpeenkasvaneelle Vähäjärvelle avattiin suunnitelmaa enemmän avovesialuetta. Näin saatiin lisää elinympäristöä vesilinnuille ja edistettiin luonnon monimuotoisuutta.

Pohjalahden Vähäjärven ensimmäinen kosteikko valmistui

Vähäjärven kunnostus
Pohjalahden ensimmäinen kosteikko valmistui Kulorinteentien vasemmalle puolelle. Perjantaina Juha-Pekka Perälä raivasi puustoa Vähäjärven reunaan rakennettavan kosteikon alueelta.

Pohjalahden kosteikkotyömaa etenee ensi viikolla Vähäjärvelle. Tämän viikon aikana valmistui pienempi kosteikko Kulorinteentien länsipuolelle.

Vähäjärven kosteikot rakentaa humppilalainen Juha-Pekka Perälä telaponttoonikaivurilla, joka pystyy toimimaan heikosti kantavalla maaperällä. Perälä hoitaa myös puustonpoiston kosteikoiden ja niiden alapuolelle tehtävien kanavien alueelta.

Kunnostuksen avulla vähennetään Tyrynselän Kirkkolahden rehevöittävää ravinnekuormitusta. Samalla syntyy monimuotoisia luontokohteita muun muassa vesilinnuille.

Lasikuitu- ja hartsihiukkaset tappavat simpukoita ja eläinplanktonia – seminaari esittelee tuoreita tutkimustuloksia ja etsii ratkaisuja

lasikuituvenekeräys
Rannoille hylätyistä lasikuituveneistä vapautuu vesiin lasikuitu- ja hartsihiukkasia, jotka kiertävät ravintoketjussa.

Vesienkin ravintoketjussa toimii tuottajia, kuluttajia ja hajottajia. Tuottajia ovat yhteyttävät kasvit ja kasviplankton eli levä, kuluttajia esimerkiksi kalat ja eläinplankton.

Muun muassa elohopea kertyy ravintoketjussa niin, että Suomessakin on annettu suosituksia petokalojen syömisestä. Myös muut vesiin päätyvät vierasainekset kiertävät ravintoketjussa.

Etelä-Englannissa Brightonin yliopistossa työskentelevä Corina Ciocan havaitsi, että venerannasta veteen päätyneet hartsin ja lasikuidun hiukkaset veivät simpukat ja osterit vedestä.

Automaattinen mittausasema keräsi tietoa Kortteenpohjan kosteikoiden vaikutuksista

Automaattinen mittalaite
Luode Oy:n Mikko Kriikki puhdisti Tuppiojan automaattista mittausasemaa keväällä.

Aito Suvi ry rakennutti viime syksynä Kortteenpohjaan laskevan Tuppiojan varteen kaksi kosteikkoa. Ne vähentävät järveä rehevöittävää ravinnekuormitusta, kun vesi seisahtuu ja ravinteikas kiintoaine laskeutuu kosteikon pohjalle. Kosteikot lisäävät myös luonnon monimuotoisuutta. Kaislikosta on kesän aikana bongattu lintuja, joita ei alueella ole ennen tavattu.

Vohlisaareen esitetään siltaa

Vohlisaaren silta
Aitoon kalastuskunnan puheenjohtaja Thomas Penttilä (vasemmalla) sekä Kukkian suojeluyhdistyksen ja Suomen Luonnonsuojeluliiton Pälkäneen seutu ry:n edustajat Terttu Salmela Perttu Pohjanperä ja Martti Sivonen pohtivat Tarinansalmen siltavaihtoehtoa teknisen johtajan Harri Apellin sekä Welado Group Oy:n Elina Ahlqvistin ja Beata Rantaeskolan kanssa.

Pälkäneen päättäjät ratkaisevat loppuvuoden aikana, rakennetaanko Luopioisten Vohlisaareen kunnallistekniikka. Vesijohdot, viemärit ja tie maksavat toista miljoonaa, sillä maaperä on kallioista.

Vohlisaareen kaavoitettiin reilut kuusi vuotta sitten yhdeksän tonttia. Katusuunnitelmaehdotuksessa niistä on karsittu kaksi kuivan maan tonttia.

Suunnitelman mukaan myytävään kuntoon rakennetaan seitsemän rantatonttia: kärjessä sijaitseva rantasaunan tontti sekä kuusi etelärannan tonttia, joilla on nykyisin kunnan vuokramökit.

Kosteikoiden rakentaminen käynnistyy Pohjalahdessa

Vähäjärven kunnostus
Juha-Pekka Perälä (oikealla) ja valvoja Martti Lautala (keskellä) sopivat maanantaisessa käynnistystilaisuudessa maanomistajien kanssa Vähäjärven kunnostuksen yksityiskohdista.

Syksyn viimeinen kosteikkotyömaa käynnistyi maanantaina Pohjalahdessa, johon rakennetaan kaksi kosteikkoa Vähäjärven kautta Kirkkolahteen laskevan ojan varrelle. Heikosti kantavan maaperän vuoksi työ teetetään pitkäpuomisella telaponttoonikaivurilla. Kohteen toteuttaa humppilalainen Juha-Pekka Perälä, joka on kokenut kosteikkorakentaja. Valvojana toimii Martti Lautala.