Suvi-hankkeen ensimmäinen kunnostuskohde rakennetaan Pitkäjärvelle

Järven pohjoispäätyyn Sammallahteen laskeva Kalalähteenoja kerää vetensä 140 hehtaarin valuma-alueelta, joka on pääosin metsää. Pitkäjärven pohjoispäädyssä uoma laskee 2,6 hehtaarin peltoalueen läpi. Pellot kärsivät vettymishaitoista etenkin kevään sulamisvesien aikaan. Pelloille nouseva vesi vaikeuttaa viljelyä ja lisää järven ravinnekuormitusta.

2,5 kilometrin mittainen oja saa alkunsa Töyräsojantien varresta Luopioisten entiseltä kaatopaikalta. Kaatopaikan ja pellon välillä oja laskee lähes 15 metriä. Voimakas virtaus vie mukanaan hienoa maa-ainesta, joka tukkii laskuojia ja saa veden nousemaan pelloille.

Eroosiota hillitään kolmella pohjapadoilla. Tiiviistä savimaista rakennettavat patorungot peitetään suodatinkankaalla ja verhoillaan 5–30-senttisillä kivillä. Virtausta hidastavat pohjapadot sijoitetaan kalteville uomaosuuksille kaatopaikan alapuolelle niin, ettei veden pidättäminen aiheuta haittaa puustolle.

Kaksitasouoma pelto-osuudelle

Peltoja halkova 250 metrin ojaosuus kunnostetaan kaksitasouomaksi. Se lisää vesitilavuutta, jolloin vesi ei pääse huuhtomaan ravinteita pelloista. Lisäksi kaksitasouoma hillitsee virtausta ja eroosiota.

Metrin levyisen alivesiuoman rinnalle kaivetaan puolitoista metriä leveä tulvatasanne, joka pysyy kuivana alivesivirtaamien aikaan, mutta peittyy veden alle kevään sulamisvesien ja rankkasateiden aikaan.

Veden virtauksen keskittyminen alivesiuomaan parantaa uoman itsepuhdistuskykyä ja vähentää huolto- ja kunnossapitotarvetta. Tulvatasanteelle muodostuu kasvillisuutta, joka edistää ravinteiden sitoutumista ja kiintoaineen laskeutumista sekä monimuotoisuutta.

Pellolta lähtevä lasku-uoma perataan 450 metrin matkalta Sarkasentiehen asti. Samalla lasketaan vettä patoavaa peltoliittymän rumpua.

Rakentamisen helpottamiseksi ja huuhtoumien estämiseksi kaivutyöt ajoitetaan kuivaan ajankohtaan.

Kauha maahan syksyllä

KVVY Tutkimus Oy:n laatima Kalalähteenojan kunnostussuunnitelma valmistui marraskuussa. Suunnitelman teetti Aitoon kalastuskunta. Samassa yhteydessä laadittiin myös Aitoon Myllyojan kunnostussuunnitelma.

Suunnittelukustannuksiin saatiin 80-prosenttinen Leader-rahoitus Pirkan Helmi ry:n kautta. Pitkäjärven kunnostussuunnitelman 1290 euron omavastuuosuus jaettiin puoliksi Pitkäjärven kunnostusyhdistyksen ja Aito Suvi ry:n kesken.

Hankkeen toteuttamiseen saadaan ELY-keskuksen 50-prosenttinen rahoitus. Hakijana toimiva Aito Suvi ry maksaa omavastuuosuudesta 75 prosenttia ja Pitkäjärven kunnostusyhdistys loput. Hankkeen lopulliset kustannukset varmistuvat huhtikuun puolivälissä, kun urakkatarjoukset saadaan. Rakentaminen käynnistyy syksyllä.

Pohjapadot ja kaksitasouoma vaativat ajoittain hoitoa. Pohjapatojen keräämää lietettä on poistettava muutaman vuoden välein patojen yläpuolelta.

Patorakenteiden seurannasta ja hoidosta vastaa Pitkäjärven kunnostusyhdistys, joka hakee siitä koituviin kustannuksiin kunnan tai Aito Suvi ry:n avustusta.

Myös kaksitasouoman varrella on ajoittain niitettävä kasvillisuutta ja poistettava puustoa sekä mahdollisesti tulvatasanteelle kertyvää lietettä.

Suunnitteilla myös ravinnesieppari

Pitkäjärven kunnostusyhdistys on jo ennen Kalalähteenojan kunnostusta rakentanut kiintoainesta keräävän laskeutusaltaan Lemperinojan suulle järven koilliskulmaan. Lisäksi yhdistys on niittänyt yli kymmenen vuoden ajan vesikasvillisuutta, joka oli valtaamassa järven selätkin.

Niittotalkoita avustanut ELY-keskus on kannustanut kunnostusyhdistystä ravinnekuormitusta pienentäviin toimiin valuma-alueella. Yhdistys hakeekin rahoitusta ravinnesieppareille, joita on kehitetty ja tutkittu muun muassa Suomen ympäristökeskuksen vetämässä PuuMaVesi -hankkeessa.

Laskeutusallas ravinnesiepparia varten voidaan rakentaa Kalalähteenojan kunnostuksen yhteydessä tai sieppari voidaan sijoittaa Lemperinojalle, jossa on jo allas.

Pitkäjärveläiset ovat hakeneet hankkeelleen mallia Hämeenlinnasta, johon valmistui uppopuupuhdistamo talvella. Katumajärven suojeluyhdistys laski laajojen viljelysalueiden halki virtaavaan ojaan raakapuurankoja, jotka on niputettu betonirumpujen sisään. Kierrätetystä betonista valmistetut rummut pitävät rankapuuniput koossa ja veden peitossa. Puun pinnalle muodostuu ojaveden ravinteita käyttävä mikrobikasvusto. Mikrobit houkuttelevat muita eliöitä ja lisäävät monimuotoisuutta. Ravinnesiepparit sijoitetaan niin, etteivät ne patoa vesiä.

Pitkäjärven kunnostusyhdistys järjesti jo kevättalvella talkoot, joissa kaadettiin ja karsittiin puita uppopuhdistamoa varten.