Ajankohtaista

Kolme viikkoa vesiensuojelulähettiläänä

Riku ja Seela
Riku Jokinen ja Seela Kanerva esittelivät kolmen viikon ajan Suvi-vesiensuojeluhanketta somekanavissa ja tapahtumissa.

Aloitimme kolmen viikon työjaksomme juhannusviikkolla. Ensimmäinen työpäivä oli suurimmaksi osaksi opettelua ja tutustumista. Aluksi saattoi vähän mennä sekaisin, mutta toisena päivänä ei enää ollut oikein minkäänlaisia ongelmia. Opimme työn aikana paljon uutta monista asioista, esimerkiksi vesistöistä, tapahtumien pitämisestä ja niiden mainostamista.

Kukkian Natura-rantojen kunnostus edellyttää ormioselvitystä – niitosta tai ruoppauksesta kannattaa olla ajoissa yhteydessä ELY-keskukseen

Salla Taskinen
Salla Taskinen sanoo, vesikasvien niitossa kannattaa keskittyä pinnan päällä kasvaviin ilmaversoisiin kasveihin. Niiden määrä vähenee, kun niitto toistetaan muutamana vuonna peräkkäin. Kellus- ja uposlehtisten kasvien ravinteet sen sijaan ovat juurissa, eikä niitto juuri vähennä niiden määrää.

Kukkian Haltianselälle loppukesäksi suunniteltu niittohanke nosti esiin erityisvaatimuksen: rannan kunnostus Natura-alueella edellyttää luontokartoitusta. Näin varmistetaan, ettei niitosta aiheudu haittaa ormiolle. Ormio on harvinainen karujen vesien kasvi, joka ei kasva Suomessa missään muualla kuin Kukkialla.

Kukkian rannalla niitto saattaa edellyttää ormio-selvitystä

niitto
Niittoa Pitkäjärvellä. Kuva: Pitkäjärven kunnostusyhdistys.

Loppukesä on parasta rantojen niittoaikaa, koska silloin vesikasvien ravinteet ovat versoissa, eivätkä juurissa. Kun niitetyt kasvit kompostoidaan riittävän kaukana rannasta, niiden mukana saadaan pois järveä rehevöittäviä ravinteita.

Vesistölähettiläänä pääsi oppimaan ja vaikuttamaan

VESISTÖLÄHETTILÄÄT
Hertta Raivio, Annukka Linnainmaa ja Aaro Ylipää toimivat vesistölähettiläinä ensimmäisen kolmen viikon jakson ajan.

Meidän, ensimmäisten vesistölähettiläiden työjakso käynnistyi kesäloman alusta ja päättyy juhannuksena. Olemme oppineet tänä aikana paljon, kuten lisää tietoa vesistöistämme ja niiden voinnista, eliöistä ja rehevöitymisestä. Olemme myös kehittyneet kontakteissa ihmisiin sekä sisällön luomisessa sosiaaliseen mediaan. Olemme päässeet vaikuttamaan paljon muun muassa kuntalaisaloitteen muodossa.

Sinilevä kertoo rehevöitymisestä

sinilevä
Sinilevää Pälkäneveden rannassa.

Juhannusta edeltävän viikon helteet saivat hakeutumaan rannoille. Monen laiturin kupeessa odotti ikävä yllätys: veden seasta erottui sinilevähippusia. Paikoin levä oli muodostanut vihreitä lauttoja.

Sinilevä ei ole levä, vaan yhteyttävä bakteeri, joka mahdollisti 3,5 miljardia vuotta sitten elämän syntymisen: korkeampien elämänmuotojen kehittyminen perustui sinilevän tuottamaan happeen ja lehtivihreään.

Sinilevä

On taas tullut se aika, kun pitää katsoa tarkkaan, mitä vettä käyttää tai minkälaiseen veteen kehonsa pistää. Sinileväkausi on siis alkanut. 

Hae Suvi-lehti tai lue näköislehti

Suvi-lehti
Suvi-lehti

Suvi-vesiensuojeluhankkeen kesälehti on jaossa muun muassa Laitikkalassa Suttisen marjatilalla, Onkkaalassa Niitty-Seppälän kesätorilla, Luopioisissa Mikkolan Navetalla ja Vihavuoden koskikahvilassa. Näköislehti luettavissa myös Lehtiluukussa.

Millainen jätevesijärjestelmä rantaan tarvitaan?

Heikki Pietilä
Heikki Pietilällä on 16 vuoden kokemus jätevesijärjestelmien suunnittelusta ja rakentamisesta.

Järvivedet ovat paremmassa kunnossa kuin 50 vuotta sitten, koska viemäriverkko on laajentunut ja viemäriin johdetut jätevedet puhdistetaan tehokkaasti.