Ajankohtaista

Suvi-vesiensuojeluhankkeen rinnalla käynnistynyt nuorten ympäristökasvatus- ja yrittäjyyshanke palkkaa kesäksi 18 nuorta. He toimivat ohjaajina lasten vesistöpajoilla sekä kertovat vesien tilasta ja suojelusta tapahtumissa ja netin välityksellä.
Kesätyöjaksoja edeltää koulutus, johon haki mukaan 47 nuorta yhteiskoululta ja lukiolta sekä Anna Tapion kuolulta. Koronatilanteen vuoksi koulutus toteutetaan toistaiseksi etänä.

Suvi-vesiensuojeluhankkeen rinnalla on käynnistynyt Luopioisten Yrittäjät ry:n liikkeelle laittama nuorten ympäristökasvatus- ja yrittäjyyshanke.

Hanke työllistää 18 Pälkäneen yläkoulujen ja lukioiden oppilasta kesällä 2021. Nuoret toimivat apuohjaajina lasten vesistöpajoilla sekä esittelevät vesiensuohjeluhanketta. Vesien tilasta ja niiden hyväksi tehtävästä työstä kerrotaan erilaisissa tapahtumissa sekä netin ja some-kanavien välityksellä.

Rautajärven Myllyoja on Kukkian suurin laskuoja. Se tuo eniten ravinteita Natura-järveen. Syksyllä ojan varteen rakennettava kosteikko vähentää järveen päätyvän kiintoaineksen määrää. Kosteikko tulee Rautajärven kartanon maille. Jarmo Oesch haluaa pienentää tilan vesistöjalanjälkeä. Hiilijalanjälki on jo maan pienin.

Ari Luoto kiinnittää näytteenottopullon teleskooppivarteen ja upottaa sen virtaavaan ojaveteen.

– Kirkkauden perusteella vaikuttaisi tavalliselta sulamisvedeltä.

– Olen Olli ja tulen toimimaan tiiminvetäjänä eli teidän esimiehenänne, Olli Holmén esittäytyy etätyöhaastattelun alkajaisiksi.

Suvi-vesiensuojeluhankkeen rinnalla käynnistynyt Luopioisten Yrittäjät ry:n nuorten ympäristökasvatus- ja yrittäjyyshanke tarjoaa kesätyötä Pälkäneen yläkoulujen oppilaille. Nuoret toimivat apuohjaajina vesistöpajoilla, joissa lapset pääsevät tutkimaan muun muassa vesikasvillisuutta ja näkösyvyyttä. Lisäksi nuoret esittelevät vesien tilaa ja vesiensuojelutoimia tapahtumissa ja esittelypisteissä. Mikäli korona rajoittaa kohtaamisia kesällä, työtä tehdään netin ja some-kanavien välityksellä.

Pitkän pakkasjakson päättyminen ja keväisemmät kelit tuovat järviin sulamisvesiä ja kääntävät pinnankorkeudet nousuun.

Näytteenottaja Eetu Savilahti tipauttaa pipetillä kemikaalia kahteen näytepulloon. Toisessa on jään alta nostettua pintavettä metrin syvyydestä ja toisessa pohjan syvänteestä. Savilahti sekoittelee lasipulloja, jotka muuttuvat ruosteen ruskeiksi. Se on hyvä merkki, sillä jos vesi värjäytyisi valkoiseksi, se olisi hapetonta.

– Hyvin pohjallakin näyttäisi olevan happea, Savilahti sanoo.

Haluatko hoitaa ja kunnostaa kotijärveäsi? Tässä muutama vinkki, joiden avulla pääset alkuun: