Ajankohtaista

On taas tullut se aika, kun pitää katsoa tarkkaan, mitä vettä käyttää tai minkälaiseen veteen kehonsa pistää. Sinileväkausi on siis alkanut. 

Suvi-vesiensuojeluhankkeen kesälehti on jaossa muun muassa Laitikkalassa Suttisen marjatilalla, Onkkaalassa Niitty-Seppälän kesätorilla, Luopioisissa Mikkolan Navetalla ja Vihavuoden koskikahvilassa. Näköislehti luettavissa myös Lehtiluukussa.

Moikka lukija! Oletko jo tietoinen Laitikkalan matonpesumahdollisuuksista tai haluaisitko luontoystävällisen matonpesupaikan Laitikkalaan?

Järvivedet ovat paremmassa kunnossa kuin 50 vuotta sitten, koska viemäriverkko on laajentunut ja viemäriin johdetut jätevedet puhdistetaan tehokkaasti.

Näkösyvyydeksi on mitattu 2,2 metriä. Vesi on havaittu värittömäksi ja kirkkaaksi. Kasvillisuutta ja pohjaeläimiä löytyi vain vähän.

– Mallasvesi on karu ja kirkas järvi, Kostian koulun nelosluokkalaiset päättelevät.

Keskellä kylää sijaitseva Pakanranta on kaikille tuttu. Vesistöpajalla kotirantaa tutkitaan tarkemmin: kurkistetaan pinnan alle vesikiikareilla ja otetaan ammattilaisten työkaluilla vesinäytteitä. Tehtävärasteilla tunnistetaan myös vedestä ja rannasta löytyviä ötököitä ja kasveja.

Missä kunnossa oma koti- tai suosikkirantasi on? Mitä muutoksia olet huomannut veden näkösyvyydessä, kasvillisuudessa, kalastossa tai levien määrässä? Mitkä seikat vaikuttavat Pälkäneen vesien tilaan tai houkuttavuuteen?

Suvi-vesiensuojeluhanke kerää tietoa ja kokemuksia Pälkäneen vesistöjen tilasta alueellisen vesienhoitosuunnitelman laadintaa varten. Kyselyn vastauksia käytetään myös Suvi-hankkeen jatkosuunnittelussa.

Matti Leppärannan, Lauri Arvolan ja Timo Huttulan uutuuskirja Suomalainen järvikirja on yleistajuinen tietokirja järvistä. Vesistötutkimuksen konkarit kertovat, miten järvet syntyivät ja toimivat, miten erilaiset tekijät vaikuttavat järvien tilaan ja ekologiaan sekä miten ihmisen ja järven vuorovaikutus on muuttunut. Kirja ei keskity vesiensuojeluun, mutta taustalla on huoli järviä rehevöittävästä hajakuormituksesta.

Pälkäneen vesiensuojelun tueksi on perustettu kannatusyhdistys. Suvi-vesiensuojeluhankkeen ja mahdollisten jatkohankkeiden aikana kannatusyhdistyksen tärkein tehtävä on varainkeruu. Kun vesiensuojelun kehittämiseen ei enää saada hankerahaa, kannatusyhdistys jatkaa tiedotus-, julkaisu-, neuvonta- ja koulutustoimintaa sekä sidosryhmäyhteistyötä, jotta vesien hyväksi tehtävä työ Pälkäneellä jatkuu.

Suvi-vesiensuojeluhanke otti huhtikuun puolivälissä näytteet kaikilta Pälkäneveden laskuojilta. Tulokset osoittavat, että ojien mukanaan huuhtoma humus ja ravinteet ovat Pälkäneen järvien merkittävin rehevöittäjä.