Mitä taidokkaammin osataan yhdistellä erilaisia tarpeita, sitä pidemmällä vesienkunnostushankkeissa ollaan

Vesien kannalta tärkeintä on se, ettei peltoja enää pestä sade- ja hulevesillä, vaan ravinteet ja maa-ainekset pysyvät pellolla, Janne Pulkka sanoo.

– On erittäin tärkeää, ettei vesi nouse pellolle ja vie ravinteita mukanaan, Pasi Mattila sanoo.

Hän toimi alullepanijana viiden tilan yhteishankkeessa, jossa parannettiin peltomaan kuivatusta ja lasku-uomaa. Alkukipinän hanke sai valtaojan pilkkomasta peltolohkosta.

Kun valtaojan putkitusta suunnitellut pälkäneläisviljelijä kutsui neljä naapuri-isäntää koolle, esiin nousi muitakin tarpeita.

– Ojanvarressa oli vajaatuottoisia, veden vaivaamia peltoja, Mattila kertoo.

Peltojen ja lasku-uoman parannuksen lisäksi päätettiin rakentaa pieni kosteikko, josta ravinteita saadaan kiinni ennen järveä. Idyllisen lammikon ansiosta yhteishankkeesta koitui iloa myös naapurille.

Kaivuumassoilla parannettiin painuneita peltoja. Ojan putkitus paransi työtehoa, maan rakennetta ja kasvukuntoa, sillä isoja, maata tiivistäviä koneita ei enää tarvitse käännellä peltotilkuilla.

– Työt tehtiin osin talkoilla, sillä yksi osakkaista hoiti kaivutyöt. Sen ansiosta alitimme kustannusarvion, Pasi Mattila sanoo.

Uoman kunnostukseen saatiin ELY-keskuksen kautta Makera-rahoitusta 40 prosenttia ja kosteikkoon sata prosenttia.

– Vesien kannalta tärkeintä on se, ettei peltoja enää pestä sade- ja hulevesillä, vaan ravinteet ja maa-ainekset pysyvät pellolla, korostaa Valkeisvuorenojan yhteishanke-esimerkkinä käyttänyt Janne Pulkka.

Pasi Mattila esitteli viime keväänä viiden tilan yhteishanketta, jossa parannettiin peltoja ja vähennettiin ravinteiden huuhtoutumista.

Hyötyä kaikille osapuolille

– Vesiensuojeluhankkeista pitää löytyä hyötyä kaikille osapuolille. Mitä taidokkaammin osataan yhdistellä erilaisia tarpeita, sitä pidemmällä ollaan, Suvi-seminaarissa puhunut Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen hankejohtaja Janne Pulkka sanoo.

Hän kiittelee Suvi-hanketta maanomistajalähtöisyydestä. Viljelijät ja maanomistajat on otettu alusta alkaen mukaan.

– Kunnostustoimien etenemisen ratkaisee lopulta maanomistajien tahto, Pulkka muistuttaa.

Hänen työkalupakistaan löytyy jokaiseen kohteeseen sopivia kunnostuskeinoja. Niiden valintaan vaikuttavat muun muassa korkeuserot.

– Lähtökohtana on aina ollut maan kuivatus. Jatkossa katsetta kannattaa siirtää myös maatilaympäristöön, sillä muun muassa koneiden pesusta tulee täsmävesiä, joille voisi tehdä jotakin Pulkka sanoo.

Uoma — Janne Pulkka korostaa, että vesienkunnostushankkeista pitäisi koitua hyötyä kaikille. Lasku-uoman kunnostuksen yhteydessä voidaan tehdä esimerkiksi uimapaikkoja, venevalkamia tai riistalintulammikoita.

Kunnostustoimet nostavat vesien ja rantakiinteistöjen arvoa

Hyvä maan rakenne, kasvukunto ja toimiva vesitalous ovat perusedellytyksiä tehokkaalle maankäytölle ja toisaalta myös huuhtouman ja vesistökuormituksen vähentämiselle.

– Kaikki toimet parantavat vesistöjen arvoa. Kun vesistö voi hyvin, myös rantakiinteistöjen arvo nousee, Janne Pulkka muistuttaa.

Onnistuneissa vesienkunnostushankkeissa löydetään etuja niin maa- ja metsätaloudelle kuin virkistyskäytöllekin. Veikko Jokela korosti metsänhoitoyhdistysten roolia, jotta metsänhoitotoimien yhteydessä osattaisiin ottaa huomioon myös vesienhoito.

Aroissa paikoissa avohakkuut aiheuttavat muutaman vuoden ajan eroosiota. Maa-ainesten ja ravinteiden huuhtoutumista voidaan vähentää monenlaisilla rakenteilla. Niiden suunnittelu ja toteutus hoituu avaimet käteen -periaatteella, kun metsänomistaja on ajoissa liikkeellä.