Viljelijät

Suvi-hanke tarjoaa maanantaina 12.12. kello 9.30 Aitoon Honkalan alakerrassa joulupuurot viljelijöille. Yhdessä Pälkäneen ja Luopioisten MTK:n kanssa järjestettävässä tilaisuudessa kuullaan Pälkäneen vesienkunnostushankkeiden tilanteesta ja edistämisestä. Lisäksi Lauri Lehtilä ProAgria Etelä-Suomesta kertoo maan kasvukunnosta sekä CAP27-suunnitelman mahdollisuuksista tähän liittyen.

Viljelijöiden edustajat ovat olleet alusta alkaen mukana Suvi-hankkeessa. Myös kunnostustoimet ovat lähteneet liikkeelle viljelijävetoisesti: maanomistajat ovat tarjonneet parannettavaksi pariakymmentä pelto- ja laskuojakohdetta. Niistä osa on sellaisia, joilla voidaan vaikuttaa merkittävästi Kukkiaan ja Pälkäneveteen päätyvien ravinteiden määrään.

Luopioisten Mikkolan Navetan vesi-illassa maanantaina kerrottiin Pälkäneen vesien tilasta, vesien omistuksesta ja kuivakäymälöistä.

Suvi-hankkeen tiedottaja Tommi Liljedahl esitteli Kukkian ja Pälkäneveden tutkimustuloksia. Pääosa Pälkäneen järvistä on pieniä metsäjärviä, joilla ei ole mitään hätää. Pälkänevesi sen sijaan on rehevöitynyt muutamassa vuosikymmenessä. Kukkialla tutkimustulokset eivät kerro rehevöitymisestä, vaan nuhrautumisesta. Kirkkaan järven näkösyvyys on heikentynyt muutaman vuosikymmenen aikana.

Myttääläntien varren hietamaa on ollut jo viikon kylvökunnossa, mutta lähempänä Mallasveden rantaa savimaa kuivuu hitaammin. Siksi toukotyöt ovat viivästyneet.

Hieta- ja savimaiden eritahtisuus jatkuu sadonkorjuuseen saakka. Se hankaloittaa viljelyä.

– On erittäin tärkeää, ettei vesi nouse pellolle ja vie ravinteita mukanaan, Pasi Mattila sanoo.

Hän toimi alullepanijana viiden tilan yhteishankkeessa, jossa parannettiin peltomaan kuivatusta ja lasku-uomaa. Alkukipinän hanke sai valtaojan pilkkomasta peltolohkosta.

Onnistuneiden vesiensuojeluhankkeiden edellytys on hyvä yhteistyö eri osapuolten kesken. Viljelijät lähtevät mukaan, kun niistä on hyötyä myös heille.

Vesiensuojelun asiantuntijana MTK:ssa toimiva Airi Kulmala kiittää Suvi-hankkeen hankkeen alullepanijaa ja rahoittajaa Luopioisten Säästöpankkisäätiötä paikallisesta toimintamallista, joka tarjoaa apua vesiensuojelutoimien byrokratiaan ja kustannuksiin. Sama tmalli on toiminut esimerkiksi Inkoon suunnalla, jossa onnistuneelle hankkeelle haetaan jatkoa.

Tuoreet tutkimustulokset ja mallinnukset osoittavat, että Pälkäneveteen päätyy ravinteita puolitoistakertaisesti järven sietokykyyn verrattuna. Rehevöitymiskehitystä on havaittavissa etenkin Jouttesselällä, jonka laskuojat tuovat suuren osan järven ravinteista.

Myös Kukkian ravinnemäärät ovat kasvussa, mutta järvi ei ole rehevöitymässä, vaan nuhrautumassa. Vielä 1970-luvulla järvellä mitattiin jopa kymmenen metrin näkösyvyyksiä. Viime vuosien mittauksissa näkösyvyys on ollut enää 2–4 metriä.

– Viime syksynä polttoainetta sai alle euron litrahinnalla, nyt hinta on ylittänyt välillä pari euroa. Jokainen ymmärtää, mitä se tarkoittaa maatilan tuotantokustannuksille, Airi Kulmala sanoo.

Vielä lohduttomampi on lannoitekaupan tilanne. Ukrainan sotaan saakka kannettiin huolta nousevasta hinnasta, nyt lisäksi saatavuudesta. Maaliskuun alussa lannoitekauppa keskeytyi, koska hinnoittelu kävi mahdottomaksi.

Suvi-hankkeen käynnistysvaiheessa on hankittu tietoa Pälkäneen vesistä sekä lisätty tietoisuutta vesien tilasta ja hoidosta. Ranta-asukkaat ja viljelijät suunnittelevat Laskuojat kuntoon -kurssilla ensimmäisiä kunnostushankkeita, jotka vähentävät vesiin päätyviä ravinteita.