Ajankohtaista
Pitkäjärven ravinnepitoisuudet ovat kasvussa
0,76 neliökilometrin kokoinen Pitkäjärvi saa vetensä 10,3 neliökilometrin valuma-alueelta, joka on pääosin metsäinen.
Järven yleistiedot
Pälkäneen Pitkäjärvi on nimensä mukaisesti pitkä ja kapea. Keskisyvyydeksi on arvioitu noin 1,5 m ja suurin syvyys on maallikkomittausten mukaan 5-7 m. Järven pinta-ala 0,76 km2 eli se on varsin pieni. Rantaviivan pituus on 8,7 km ja saaria on kaksi. Ranta-alueilla on kohtalaisesti loma-asutusta.
Leväkukinnat heikentävät Pälkäneveden vedenlaatua
46,4 neliökilometrin kokoinen Pälkänevesi saa vetensä 358 neliökilometrin valuma-alueelta, josta yli puolet on metsää. Peltomaata on reilut 10 prosenttia ja ojitettuja soita 5 %.
Matala Sappeenjärvi on rehevä ja tummavetinen
0,42 neliökilometrin Sappeenjärvi on pieni 27,3 neliökilometrin valuma-alueeseensa verrattuna. Vajaa 70 prosenttia fosforikuormituksesta kertyy ympäröiviltä pelloilta.
Järven yleistiedot
Sappeenjärvi on pieni, pinta-alaltaan 0,42 km² kokoinen järvi Pälkäneveden Jouttesselän pohjoispuolella. Rantaviivan pituus on 5,05 km. Sappenjärveä ei ole luodattu. Länsiosassa Taivallahden suulla oleva vedenlaadun havaintopiste on 3,8 m syvä, joten ilmeisesti kyseessä on matala järvi. Järvessä on vain yksi saari.
Humuskuormitus tummentaa Iso Arajärven vettä
Iso Arajärvi on pieni (045 neliökilometriä), mutta metsäinen valuma-alue suuri (35,1 neliökilometriä).
Järven yleistiedot
Iso Arajärvi on pieni, pinta-alaltaan 0,45 km² kokoinen järvi Pälkäneveden Jouttesselän pohjoispuolella. Kokonaisrantaviivan pituus on järven kokoon nähden kohtalaisen pitkä: 5,9 km. Se johtuu varsin mutkittelevasta rantaviivasta, jonka aiheuttaa järven neljä pitkää lahdenpoukamaa.
Vesikasvillisuus aiheuttaa haittaa matalalla Jouttijärvellä
1,14 neliökilometrin kokoinen Jouttijärvi saa vetensä pieneltä, vain 1,1 neliökilometrin valuma-alueelta, joka on pääosin metsää. Varsinaisia laskuojia ei ole.
Järven yleistiedot
Pälkäneen keskustasta 15 km itään sijaitseva Jouttijärvi on pieni, pinta-alaltaan 1,14 km2 kokoinen latvajärvi, johon laskee vain pieniä ojia. Luusua on koillisosassa, missä järvestä lähtevät vedet virtaavat Pitkänsillanojaa pitkin Sorvalampeen ja sieltä edelleen kohti Pälkäneveden Jouttesselän Huhtalahtea.
Vekuna on kirkasvetinen latvajärvi
0,72 neliökilometrin kokoinen Vekuna saa vetensä 3,7 neliökilometrin kokoiselta valuma-alueelta, joka on 70-prosenttisesti metsää.
Järven yleistiedot
Vekuna on pieni, pinta-alaltaan 0,72 km2 kokoinen kirkasvetinen järvi Kukkian valuma-alueen länsipuolella. Vekuna on latvajärvi, johon laskee muutamia pieniä ojia ja josta vesi virtaa Kukkiaan Myllyojaa pitkin. Järvessä on 9 saarta ja kokonaisrantaviivan pituus on 6,8 km.
Roineen Tossanselkä on kirkasvetinen
14,2 neliökilometrin kokoinen Tossanselkä on Roineen ja Mallasveden välissä. Sinne virtaa vesiä laajalta valuma-alueelta, jossa on metsien lisäksi runsaasti peltoja.
Vihajärvi on lievästi rehevä
Kukkian vedet laskevat Vihajärven kautta kohti Iso-Roinetta. Vihajärven vesi on jokseenkin Kukkian kaltaista.
Järven yleistiedot
Vihajärvi on pieni, pinta-alaltaan 2,6 km2 kokoinen kirkasvetinen järvi Kukkian eteläpuolella. Kukkian vesi valuu Vihajärveen itäpäässä olevaa Kukkianvirtaa pitkin ja Vihajärven länsipäästä vedet jatkavat matkaansa kohti Sappeenjärveä ja edelleen Iso-Roineeseen.
Kirkasvetinen Kukkia on samentunut
44 neliökilometrin kokoinen Kukkia saa suurimman osan vedestään Kuohijärvestä ja Rautajärven suunnasta. 857 neliökilometrin valuma-alue on 70-prosenttisesti metsää.