Ajankohtaista
Kukkian fosforipitoisuudet ovat korkeimpia Rautajärven ja Kortteenpohjan suunnalla
Kukkian talviaikaisia fosforipitoisuuksia 2017–2021. Alhaisin pitoisuus (mg/m3) merkitty sinisellä ja korkein punaisella. Tietolähde: SYKE. Kuva: Freshabit-hanke.
ELY-keskus on seurannut Kukkian vedenlaatua tehostetusti vuodesta 2017 alkaen. Lahtialueilta on otettu maaliskuun puolivälissä vesinäytteet metrin syvyydestä. Talvella arvot ovat vakaampia kuin kesällä, jolloin tuuli voi aiheuttaa nopeitakin ravinnepitoisuuden vaihteluita järven eri osissa. Kesällä erityisesti suljetuimmissa lahdissa fosforipitoisuudet voivat olla kaksin- tai kolminkertaisia talviarvoihin verrattuna.
Paleolimnologisen tutkimuksen tulokset julkaistu – tulokset kertovat rehevöitymisestä etenkin Jouttesselällä
Rehevien vesien piilevälaji Stephanodiscus hantzschii (kaaviossa punainen) ilmestyi Pälkäneveden Jouttesselälle 1980-luvulla. 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä sen osuus kasvoi 15 prosenttiin ja 2010-luvulla lähes 50 prosenttiin. Pälkäneveden Kyttälänselällä muutos on ollut hitaampaa, ja rehevien vesien lajin osuus on nykyisin noin 15 prosenttia. Kukkialla piilevälajiston muutos ei kerro rehevöitymisestä.
Paleolimnologisten tutkimusten loppuraportti on julkaistu tutkimustulokset -sivulla (Vesien hoito -valikon alla), josta löytyvät myös muut Suvi-hankkeen aikana tehdyt tutkimukset ja selvitykset.
Myöhäinen kevät lisää rajujen kevättulvien riskiä
Pakkaset ovat viivyttäneet lumien sulamista ja järvenpintojen nousua. Kun säät lämpenevät, pinnat nousevat nopeasti. Kukkia saattaa nousta korkeammalle kuin koskaan vuoden 1992 jälkeen (vaihteluväli 1992–2021 merkitty harmaalla). Kuva: Vesistömallijärjestelmä
Keväisen jakson jälkeen palanneet pakkaset ovat viivyttäneet kevään etenemistä. Maaliskuussa alkanut vedenpintojen nousu on taittunut. Sääennusteiden mukaan lumi- ja jääpeite ei ohene tulevallakaan viikolla.
Suvi-hankkeen tutkimukset kertovat, mitä pitää tehdä ja missä
Pälkäneen järviltä on otettu vuosikymmenten aikana tuhansia vesinäytteitä.
Järvet eivät ole seisovia altaita, vaan niiden vesi vaihtuu ja haihtuu vähitellen. Järvestä lähtee vettä laskuojan tai -joen kautta. Kesäpäivänä pinnasta haihtuu useita millimetrejä.
Järvet eivät tyhjene, koska niihin tulee koko ajan uutta vettä. Pälkäneen järvet ovat latvavesiä, joten ne saavat vetensä ympäröivistä metsistä, pelloista ja soista. Soiden osuus on vähäinen, ja siksi monet järvet ovat kirkasvetisiä.
Järvien pinnat kääntyvät nousuun, mutta ennätystulvia ei vielä tiedossa
Kukkian pinnan ennustetaan (sininen katkoviiva) nousevan toukokuun puolivälissä lähelle ennätyskorkeuksia (vuosien 1992–2021 vaihteluväli merkitty harmaalla). Kuva: Vesistömallijärjestelmä
Keväisen lämpimät kelit eivät ole vielä kääntäneet järvien pintoja nousuun. Lumisen talven vuoksi kevättulvista ennustetaan keskimääräistä suurempia, mutta ennätyksiä ei rikota, jos keväällä ei saada runsaita sateita.
Sekä Kukkian että Mallasveden pinnat ovat vielä ajankohdan keskiarvolukemissa. Pintojen ennustetaan kääntyvän nousuun tällä viikolla ja saavuttavan huippunsa toukokuun puolivälissä.
Maanomistajat näyttävät mallia vesiensuojelussa: Pälkäneveden ja Kukkian rannoilla kiinnostusta 25 kunnostuskohteeseen
Thomas Penttilä esitteli maatalousyrittäjille Pälkäneen mallia. Se tarjoaa apua ja rahoitusta kunnostustoimiin, joista on hyötyä niin pelloille kuin vesillekin.
Tuoreet tutkimustulokset ja mallinnukset osoittavat, että Pälkäneveteen päätyy ravinteita puolitoistakertaisesti järven sietokykyyn verrattuna. Rehevöitymiskehitystä on havaittavissa etenkin Jouttesselällä, jonka laskuojat tuovat suuren osan järven ravinteista.
Myös Kukkian ravinnemäärät ovat kasvussa, mutta järvi ei ole rehevöitymässä, vaan nuhrautumassa. Vielä 1970-luvulla järvellä mitattiin jopa kymmenen metrin näkösyvyyksiä. Viime vuosien mittauksissa näkösyvyys on ollut enää 2–4 metriä.
Suvi-hanke hakee kesäksi vesistöviestijiä ja tiiminvetäjää
Suvi-hanke palkkaa kesä–heinäkuun ajaksi kaksi vesistöviestijää ja tiiminvetäjän. Kesätyöntekijät esittelevät Pälkäneen vesien tilaa ja kunnostusta muun muassa kylien tapahtumissa.
Suvi-hanke palkkaa kesä–heinäkuun ajaksi kolme vesistöviestijää, jotka esittelevät Pälkäneen vesien tilaa ja kunnostusta. Kesätyöntekijät jalkautuvat kylien kesätapahtumiin ja järjestävät omia tilaisuuksia. Lisäksi vesistöviestijät kirjoittavat ja kuvaavat sisältöä Suvi-sivustolle ja somekanaviin.
Kriisi voi jopa vauhdittaa peltojen kunnostusta, josta hyötyvät sekä viljelijät että vedet
Airi Kulmala puhuu monihyötyisyydestä: maatilojen vesienkunnostushankkeet etenevät, kun niistä hyötyvät sekä viljelijät että vedet.
– Viime syksynä polttoainetta sai alle euron litrahinnalla, nyt hinta on ylittänyt välillä pari euroa. Jokainen ymmärtää, mitä se tarkoittaa maatilan tuotantokustannuksille, Airi Kulmala sanoo.
Vielä lohduttomampi on lannoitekaupan tilanne. Ukrainan sotaan saakka kannettiin huolta nousevasta hinnasta, nyt lisäksi saatavuudesta. Maaliskuun alussa lannoitekauppa keskeytyi, koska hinnoittelu kävi mahdottomaksi.
Kirkasvetinen Pintele on tummunut hieman
Reilun kolmen neliökilometrin kokoinen Pintele saa vetensä Iso-Roineesta Kyllönjoen kautta sekä valtavalta, 1704 neliökilometrin valuma-alueelta. Siitä valtaosa on metsää, mutta järven ympärillä on runsaasti peltoja.
Järven yleistiedot
Pintele on pienehkö, pinta-alaltaan 3,06 km2 kokoinen, kirkasvetinen järvi Pälkäneen keskustasta etelään. Keskisyvyys on 3,9 m ja suurin syvyys 14 m eli se on varsin matala järvi. Kokonaisrantaviivan pituus on 12,8 km. Järvessä on vain yksi 0,5 ha kokoinen saari.