Avaimet käteen -mallilla toteutettavat kunnostustoimet kirkastavat Rautajärven ja Laipan metsäojien vesiä

Heikki SImola
Otso Ahonen (keskellä) tarkastelee maanomistaja Heikki Simolan kanssa metsäojaa, jossa voitaisiin pidätellä soilta kertyvää humusta ja ravinteita. Vasemmalla Suvi-hankkeen vetäjä Marja-Liisa Suomalainen.

Metsäkeskuksen metsän- ja luonnonhoidon asiakasneuvoja Otso Ahonen pujottelee vesakon läpi ojalle. Sitä pitkin Rautajärven Sammalsuon vedet virtaavat Härmiänojaan, joka laskee Niemisjärven ja Myllyjoen kautta kohti Kukkiaa.

Myllyjoki on Kukkian suurin laskuoja. Se kerää vetensä laajalta valuma-alueelta, joka saa alkunsa Kyynärön- ja Ämmätsänjärveltä. Ojan alajuoksulle valmistui toissa vuonna kosteikko, joka pidättelee peltoaukeilta huuhtoutuneita maa-aineksia ja ravinteita.

Nyt ollaan suunnittelemassa, miten ravinnekuormitusta voitaisiin vähentää jo vesien alkulähteillä metsäojien varsilla. Otso Ahonen on löytänyt otollisen paikan, johon voisi rakentaa vesiä ja ravinteita pidätteleviä pohjapatoja.

Tähän sopisi kolmen pohjapadon sarja, Ahonen esittelee.

Oja virtaa parin metrin syvyyteen kaivetussa uomassa, joten padot eivät saisi vesiä nousemaan ympäröivään metsään tai vieressä kulkevalla metsäautotielle. Valmiin uran ansiosta työkoneiden tieltä ei tarvitsisi kaataa puita.

Ahonen selostaa metsänomistajalle pohjapatojen toimintaperiaatetta. Rakenne on toimintavarma, eikä se vaadi huoltoa tai hoitoa. Kohteeseen sopisi myös putkipato, mutta se ei ole aivan yhtä huoleton, sillä putki voi mennä tukkoon.

metsäoja
Suvi-hankkeen metsäasiantuntija Ilkka Heinonen (oikealla), Heikki Simola, Marja-Liisa Suomalainen ja Hanna Alanen tarkastelevat, mistä metsäojan vedet kertyvät ja missä niitä voisi pidätellä, jotta Kukkian ravinnekuormitus pienenisi.

Maanomistajalle helppo avaimet käteen -malli

Maanomistajalle ei tule kuluja eikä korvauksia, Otso Ahonen selostaa luonnonhoitohankkeen periaatteita.

Hanke ei työllistä metsänomistajaa, jolta tarvitaan ainoastaan suostumus. Sen jälkeen Ahonen laatii suunnitelmat, joiden avulla kohteen rakentaminen kilpailutetaan. Hankehaun kautta haettava toimija laatii yksityiskohtaiset mitoitukset ja suunnitelmat, hakee Kemera-rahoituksen, toteuttaa hankkeen ja raportoi siitä hanketta valvovalle Metsäkeskukselle.

Rautajärven kohde ei enää ehdi Kemera-rahoitukseen, sillä sitä pitäisi hakea syyskuun loppuun mennessä. Ensi vuoden alusta alkaen Kemeran korvaa uusi Metsätalouden kannustejärjestelmä. Myös Metka-rahoitus korvaa metsien vesiensuojelutoimet sataprosenttisesti.

Kemera- ja Metka-rahoitusta myönnetään pääasiassa yksityisten omistamiin metsiin.

 

Kerralla monta kohdetta valuma-alueelta

Rautajärven ojitetuista soista huuhtoutuu Kukkian vettä tummentavaa humusta ja hienoa maa-ainesta. Kevättulvien aikaan ojien vesi on tummaa, mutta selvästi kirkkaampaa kuin Härmiänojassa. Se kerää vetensä laajalta Kyynärön- ja Ämmätsänjärviä ympäröivältä alueelta. Kolmen Rautajärven metsäojakohteen jälkeen Otso Ahonen on yhteydessä sen suunnan maanomistajiin.

Kukkian pohjoinen valuma-alue muodostaa luontaisen kokonaisuuden.

Jos kohteista niputettavan kokonaisuuden yhteishinta uhkaa nousta yli 100 000 euron, se pilkotaan pienemmiksi. Tällä varmistetaan, etteivät hankkeet kasva liian suuriksi, vaan niiden toteuttajaksi löytyy sopiva toimija.

Kukkian pohjoisosan metsäojien kunnostus vähentää järveen päätyvien ravinteiden, humuksen ja hienoainesten määrää. Vesien pidättely sopivissa paikoissa hillitsee eroosiota ja kevättulvia sekä tehostaa Murronkorpeen rakennetun kosteikon toimintaa.

Liisa Hurskainen
Metsänhoitoyhdistys Roineen metsäasiantuntija Liisa Hurskainen tarkastelee Härmiänojaa, jonka kautta metsistä ja soilta kertyvät vedet laskevat kohti Rautajärveä.

Laipan suunnitelma valmistumassa

Parhaillaan Otso Ahosen työpöydällä ovat muun muassa Laipanmaan metsäojien kunnostussuunnitelmat. Rautajärven, Ämmätsän ja Kyynärön suunnitteluun hän pääsee aikaisintaan ensi vuonna.

Yleissuunnittelussa tarkastellaan, mistä ravinteita ja humusta kertyy sekä millaisilla rakenteilla ja missä kuormitusta voitaisiin pienentää. Kilpailutuksen jälkeen valittavalla toimijalla on yleensä kolme vuotta aikaa yksityiskohtaiseen suunnitteluun ja toteutukseen, joten valmistuminen voi viedä viisikin vuotta.

Moneen kohteeseen sopivan pohjapatosarjan lisäksi Ahosen työkalupakissa on lukuisia muitakin menetelmiä. Metsäojien ravinnekuormitusta voidaan pienentää putkipadoilla, kaivukatkoilla, lietekuopilla ja kiveämällä ojareunoja.

Tehokkain keino on pintavaluntakenttä, mutta sellaiselle löytyy harvoin sopiva paikka. Pieniin ojiin voidaan tehdä laskeutusaltaita, mutta suuremmilla vesimäärillä niiden teho on vähäinen. Kosteikkojen rakentamista puolestaan rajoittaa niiden korkea hinta.

Rautajärven metsäojakohteisiin tutustuttiin huhtikuun lopussa. Maanomistajien ja Otso Ahosen lisäksi metsäojakierrokselle osallistuivat Metsänhoitoyhdistys Roineen ja Suvi-hankkeen metsäasiantuntijat Liisa Hurskainen ja Ilkka Heinonen sekä Suvi-hankkeen ydintiimi.

metsäojat
Otso Ahonen (vasemmalla), Marja-Liisa Suomalainen, Liisa Hurskainen ja Ilkka Heinonen tutustuivat Heikki Simolan (keskellä takana) metsäkohteeseen katselmuspäivässä, jossa suunniteltiin Rautajärven metsäojien kunnostusta.
Tagit