Kukkia-seminaari kertoo tuoretta tietoa kalaston tilasta
Kukkia on Natura-järvi, jonka kalakantoja seurataan säännöllisesti koekalastuksen avulla. Viimeisen, vuoden 2021 koekalastuksen tulosten mukaan kalaston ekologinen tila laski tyydyttävästä välttäväksi. Syynä on kalamäärän lisääntyminen. Kalaa nousi monta kertaa enemmän kuin karusta järvestä pitäisi.
Kalastajat voivat olla tuloksesta tyytyväisiä. Vaikka kalojen määrä puolitoistakertaistui edellisestä seitsemän vuoden takaisesta tutkimuksesta, särkikalojen määrä väheni ja petokalojen osuus kasvoi. Erityisen paljon verkkoihin jäi pieniä ahvenia.
Sen sijaan kuhakanta ei vaikuta istutuksista huolimatta vahvistuneen. Koekalastusverkoissa oli vain yksittäisiä kuhia, ja myös kalastajat ovat raportoineet vaatimattomista saaliista.
Hämeen kalatalouskeskuksen tekemän kuhan kasvuselvityksen perusteella Kukkian kuhat näyttävät kuitenkin kasvavan erittäin hyvin. Kasvua seurataan kalastajien toimittamien suomunäytteiden perusteella.
– Kasvurenkaat ovat kesällä harvempia ja talvella tiheämpiä. Niiden perusteella voidaan määrittää iän lisäksi myös kuhan kasvukäyrä takautuvasti, kalatalousneuvoja Marko Puranen sanoo.
Hän esittelee valmistumassa olevan kasvuselvityksen tuloksia Kukkia-seminaarissa lauantaina 14.6.
Kalastus keskittyy petokaloihin
Kuhan menestys miellyttää kalastajia, mutta se voi kertoa myös muutoksesta järven tilassa. Kuha viihtyy tummissa, rehevissä, matalissa ja lämpimissä vesissä. Kukkia sen sijaan on Natura-järvi karuutensa ja kirkasvetisyytensä ansiosta.
Vaikka Kukkian vesi on tummunut, pitää Marko Puranen tärkeämpänä selityksenä kuhan kasvulle hyvää ravintotilannetta. Järvessä on hyvin muikkua ja myös kuoretta.
Osakaskunnat istuttavat Kukkiaan parhaina vuosina kymmeniä tuhansia kuhan poikasia. Sen sijaan kuhan luontaisesta lisääntymisestä on vaikea saada tietoa.
– Istutuksissa pitäisi pitää muutama välivuosi, jotta koekalastusten tai suomunäytteiden perusteella nähtäisiin, löytyykö järvestä välivuosien poikasia.
Puranen esittelee Kukkia-seminaarissa kuhan kasvuselvityksen ja koekalastustulosten lisäksi myös kalastustiedustelun antia. Se tehtiin Kukkialla ensimmäistä kertaa kolme vuotta sitten.
Puranen noudattaa varovaisuutta tehdessään johtopäätöksiä koekalastuksen tai saaliskirjanpidon perusteella. Kaikki kalat eivät ui helposti koeverkkoihin, ja tulokset voivat aliarvioida esimerkiksi salakka- ja haukimääriä.
– Niiden perusteella saadaan kuitenkin käsitys lajiryhmien välisistä suhteista.
Petokalojen määrään vaikuttaa järven olosuhteiden lisäksi myös kalastus.
– Ennen kalastettiin monipuolisemmin verkoilla, katiskoilla ja rysillä. Lahnaa verkotettiin ja särkeä pyydettiin purkkikalaksi.
Nykyisin verkkokalastus on vähentynyt ja petokaloihin keskittyvä vapakalastus lisääntynyt.
Petokalat pitävät yllä tasapainoa
Tutkimustieto auttaa osakaskuntia säätelemään kalastusta ja istutuksia.
– Petokalakannan vahvistaminen on monesti kestävämpi keino kuin hoitokalastus, Marko Puranen sanoo.
Petokalat pitävät kurissa pienempiä kaloja, jotka syövät eläinplanktonia. Jos pikkukalat lisääntyvät, eläinplankton vähenee, ja sen ravintonaan käyttämä kasviplankton lisääntyy. Tämä näkyy levän lisääntymisenä.
Kukkia on hyvä ja monipuolinen kalavesi, josta löytyy erityyppisiä alueita. Myös täplärapua on runsaasti. Kyselyn perusteella arvioitiin, että vuonna 2022 rapusaalis oli yli 80 000 kappaleta.
– Täplärapu on vieraslaji, ja tavoitteena pitäisi olla, että siitä päästäisiin eroon. Toisaalta ravustuslupien myynti on monelle osakaskunnalle tärkein tulonlähde.
Kukkian erikoisuus on järvitaimen. Vihavuosi ry:n Pasi Visakivi esittelee Kukkia-seminaarissa sen tutkimusta ja hoitoa.
– Veden samentuminen on suuri haaste myös järvitaimenelle. Veden mukanaan kuljettama irtoaines liettyy kosken pohjaan ja tukkii kutusorakoita, jolloin taimenen kutu ei onnistu.
Vihavuodessa on toivottu, että taimen levittäytyisi kutemaan myös Kukkiavirralle, mutta siellä virtaus ei ole riittävä.
Kalaston lisäksi Kukkia-seminaari paneutuu metsänhoidon vesistövaikutuksiin. Viimevuotisessa Suvi-seminaarissa esiteltiin kansainvälisen tutkijaryhmän tekemä mallinnus, jonka mukaan avohakkuiden lisääntyminen on aiheuttanut veden tummumista. Tämänvuotisessa seminaarissa Metsänhoitoyhdistys Roineen ja Aito Suvi ry:n metsäasiantuntijat Raine Sumioinen ja Ilkka Heinonen kertovat, miten metsien käsittelyssä voidaan ottaa huomioon vesiensuojelu.
Kukkia-seminaarin järjestävät Kukkin suojeluyhdistys, Aito Suvi ry ja Kukkian luontokeskus. Seminaariemäntänä toimii Hanna Alanen.
Kukkia-seminaari la 14.6. Luopioisten seuratalolla (Seuratie 1)
10.30 Näyttely avautuu
11.00 Seminaarin avaussanat: Kukkian suojeluyhdistys, Aito Suvi ry ja Kukkian luontokeskus
11.10 Kalaston muutokset ja siihen vaikuttavat tekijät Kukkialla: Marko Puranen, Hämeen kalatalouskeskus
11.50 Järvitaimenen suojelu sanoin ja kuvin: Pasi Visakivi, Vihavuosi ry
12.15 Kahvitauko
12.45 Miten metsien käsittelyssä voidaan ottaa huomioon järvien suojelu: metsäasiantuntija Raine Sumioinen, Metsänhoitoyhdistys Roine, metsäasiantuntija Ilkka Heinonen, Aito Suvi ry
13.30 Loppukeskustelu
Näyttelyssä tietoa muun muassa Kukkian vedenlaadusta ja -korkeudesta, vieraslajeista, rannan hoidosta, Kukkian luontokeskuksesta, Kukkian suojeluyhdistyksestä, Aito Suvi ry:n kunnostustoimista ja -kohteista sekä kansalaisten tiedonkeruusta.