Uutiset

Sappeen ojat tuovat eniten ravinteita Pälkäneveteen

fosforipitoisuus
Laipan pikkujärvien ja soiden vedet kertyvät laajalta alueelta Honkaojan (havaintopiste J9) ja Arakosken (J8) kautta Sappeenjärveen. Sappeenjärvestä Jouttesselän Hiukonlahteen laskeva oja (J4) tuo eniten ravinteita Pälkäneveteen, koska virtaus on suuri. Väkevintä vesi oli Kirpun ojassa (P1) jonka fosforipitoisuus oli korkein ja typpipitoisuus toiseksi korkein. Typpipitoisuus oli korkein Häyläojassa (J5).

Tämänvuotisten vesinäytteiden perusteella Pälkäneveden tila on hyvä, vaikka etenkin Jouttesselän laskuojat tuovat järveen runsaasti ravinteita ja kiintoainesta. Syvänteissä riitti talvella happea, mutta kesällä Kelppiänselän 17,5-metrisessä syvänteessä happi kävi vähiin. Pohja ei kuitenkaan ollut hapeton. Hapettomissa oloissa pohjaan sitoutunut fosfori pääsee liukenemaan veteen ja syntyy sisäistä kuormitusta.

Ravinteita huuhtoutuu vesiin, koska Aitoon tierumpu patoaa vedet pelloille

AItoon oja
Maantien rumpu on lähes metrin liian korkealla. Sen vuoksi Aitoon paloaseman alapuolella olevan pellon oja (oja 1 kartalla) ei vedä, vaan pelloille kertyvä vesi huuhtoo maasta ravinteet ja tukahduttaa kasvun.

Aitoon kehitys on näkynyt kylän poikki virtaavassa Myllyojassa. Se on vienyt mukanaan sahalaitoksen purut ja värjäytynyt kangaspainon vesistä.

Myllyoja kirkastui, kun tehtaille ja taajaman jätevesille rakennettiin puhdistamot. Nykyisin jätevedet johdetaan Pälkäneelle, mutta Kouvalanjärvestä Jouttesselälle virtaava oja tuo edelleen Pälkäneveteen ravinteita ja kiintoainesta, sillä se saa vetensä laajalta valuma-alueelta.

Järvi on valuma-alueensa peili – siksi vesien kunnostus pitää aloittaa valuma-alueelta

vesien tila
Pirkanmaan ELY-keskuksen vesiyksikön ylitarkastaja Hanna Alajoki kertoi Laskuojat kuntoon -kurssin toisessa illassa vesien tilasta ja kunnostuksesta.

18 ranta-asukasta ja viljelijää suunnittelee omia vesistönkunnostushankkeita syyskuun alussa käynnistyneellä Laskuojat kuntoon -kurssilla. Kurssilaiset aikovat muun muassa niittää umpeen kasvavia lahtia ja rakentaa laskuojien varsille ravinteita pidättäviä kosteikoita ja laskeutusaltaita.

Viljelijät ja ranta-asukkaat suunnittelevat vesienkunnostushankkeita Laskuojat kuntoon -kurssilla

paikkatieto
Pirkanmaan vesienhoidon toimenpideohjelman karttasovellus kokoaa vesien tilaan vaikuttavan tiedon. Sen avulla voi tarkastella esimerkiksi, miten suuri kiintoainekuorma syntyisi metsän hakkuusta ja maan muokkauksesta. Punaisella merkityiltä alueilla vuosikuorma on yli 800 kilogrammaa hehtaarilta.

Suvi-vesiensuojeluhankkeen Laskuojat kuntoon -kurssilla aloitti tiistaina 18 viljelijää ja ranta-asukasta. He suunnittelevat ELY-keskuksen ja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen asiantuntijoiden avustuksella omia vesienkunnostustoimia ja jalostavat niitä rahoitushakemuksiksi saakka.

Avausillassa perehdyttiin vesien historiaan ja vesienhoidon perusteisiin.

 

Haussa järvikuvia – auta vesienhoitosuunnitelman kuvituksessa

Haltianselkä
Pia Hailin kuva Haltianselältä.

Suvi-vesiensuojeluhanke laatii Pälkäneelle vesienhoitosuunnitelman, jonka nettiversio julkaistaan ensi vuonna. Vesienhoitosuunnitelman kuvitukseksi tarvitaan järvikuvia, jotka ilmentävät järven ominaispiirteitä.

Kuvien tulisi olla ajattomia (mieluiten kesäisiä) vaakakuvia, jotka on otettu päivänvalossa (ei tunnelmallisia auringonlaskukuvia). Mökkijärvillä kuvissa voi olla mökkirantoja, mutta ei tunnistettavia ihmisiä.

Tässä vaiheessa kuvia tarvitaan etenkin seuraavilta järviltä:

Vastaa vesistökyselyyn ja vaikuta vesienhoitosuunnitelmaan

Luikala
Luikala Jouttesselän suunnasta kuvattuna.

Pälkäneen vesistökyselyn antia ryhdytään analysoimaan syyskuun puolivälissä. Kyselyn tuloksia hyödynnetään loppuvuoden aikana laadittavassa vesienhoitosuunnitelmassa sekä Suvi-vesiensuojeluhankkeen jatkosuunnittelussa.

Suunnitelmissa otetaan huomioon 15.9. mennessä saapuneet vastaukset. Kyselyyn voi vastata osoitteessa aitosuvi.fi/kysely.

Pia Haili voitti kuvakilpailun kesäisellä kuvalla Jänislahdelta

kuvakisa
Pia Hailin voittajakuva on Kukkian Haltianselältä.

Pia Hailin kesäinen kuva Haltiaselän Jänislahdelta voitti Suvi-kuvakilpailun. Kallioinen ranta huokuu Kukkian kesäistä rantaidylliä, jonka keskelle lipuu kaksi laiturista erkanevaa uimarin päätä. Kuvassa ollaan keskellä pälkäneläistä järviluontoa.

Lasten vesistöpajat päättyivät – kaikki 10–13-vuotiaat pälkäneläiset pääsivät tutkimaan kotirantaansa

vesistöpaja
Christian Tissari vertaa Kostian koulun oppilaiden kanssa Pakanrannasta otettua vesinäytettä rehevämpien pälkäneläisjärvien veteen.

Pälkäneen koululaisten vesistöpajat päättyivät perjantaina. Vesistöpajoilla koululaiset pääsivät tutkimaan kotirantojensa vesiä: ottamaan vesinäytteitä sekä mittaamaan näkösyvyyttä, veden lämpötilaa ja happamuutta. Lisäksi tutkittiin ja tunnistettiin vedestä löytyviä ötököitä ja kasveja. Havaintojen perusteella pääteltiin, onko järvi karu vai rehevä.

Järvet tutkitaan pohjamutia myöten – paleolimnologiset tutkimukset antavat tietoa Kukkian ja Pälkäneveden pitkäaikaismuutoksesta

paleolimnologinen tutkimus
Paleolimnologisessa tutkimuksessa järven syvänteestä kairataan näyte. Pohjaan painuneet piilevät ja surviaissääskien jäänteet muodostavat vuosirenkaan kaltaisia kerroksia, jotka kertovat järven tilasta suosikymmeniä, jopa sata vuotta sitten. Kuva: Juho Mustonen, KVVY Tutkimus Oy.

Suvi-vesiensuojeluhankkeen tämänvuotiset tutkimukset saatiin päätökseen elokuun puolivälissä, kun Pälkäneveden ja Kukkian syvänteistä kairattiin sedimenttinäytteet. Pohjamutiin hautautuneiden piilevien ja surviaissääsken jäänteiden perusteella voidaan päätellä, missä kunnossa järvet olivat vuosikymmeniä, jopa vuosisata sitten.