Uutiset
Suvi-hankkeen tutkimukset kertovat, mitä pitää tehdä ja missä
Pälkäneen järviltä on otettu vuosikymmenten aikana tuhansia vesinäytteitä.
Järvet eivät ole seisovia altaita, vaan niiden vesi vaihtuu ja haihtuu vähitellen. Järvestä lähtee vettä laskuojan tai -joen kautta. Kesäpäivänä pinnasta haihtuu useita millimetrejä.
Järvet eivät tyhjene, koska niihin tulee koko ajan uutta vettä. Pälkäneen järvet ovat latvavesiä, joten ne saavat vetensä ympäröivistä metsistä, pelloista ja soista. Soiden osuus on vähäinen, ja siksi monet järvet ovat kirkasvetisiä.
Järvien pinnat kääntyvät nousuun, mutta ennätystulvia ei vielä tiedossa
Kukkian pinnan ennustetaan (sininen katkoviiva) nousevan toukokuun puolivälissä lähelle ennätyskorkeuksia (vuosien 1992–2021 vaihteluväli merkitty harmaalla). Kuva: Vesistömallijärjestelmä
Keväisen lämpimät kelit eivät ole vielä kääntäneet järvien pintoja nousuun. Lumisen talven vuoksi kevättulvista ennustetaan keskimääräistä suurempia, mutta ennätyksiä ei rikota, jos keväällä ei saada runsaita sateita.
Sekä Kukkian että Mallasveden pinnat ovat vielä ajankohdan keskiarvolukemissa. Pintojen ennustetaan kääntyvän nousuun tällä viikolla ja saavuttavan huippunsa toukokuun puolivälissä.
Maanomistajat näyttävät mallia vesiensuojelussa: Pälkäneveden ja Kukkian rannoilla kiinnostusta 25 kunnostuskohteeseen
Thomas Penttilä esitteli maatalousyrittäjille Pälkäneen mallia. Se tarjoaa apua ja rahoitusta kunnostustoimiin, joista on hyötyä niin pelloille kuin vesillekin.
Tuoreet tutkimustulokset ja mallinnukset osoittavat, että Pälkäneveteen päätyy ravinteita puolitoistakertaisesti järven sietokykyyn verrattuna. Rehevöitymiskehitystä on havaittavissa etenkin Jouttesselällä, jonka laskuojat tuovat suuren osan järven ravinteista.
Myös Kukkian ravinnemäärät ovat kasvussa, mutta järvi ei ole rehevöitymässä, vaan nuhrautumassa. Vielä 1970-luvulla järvellä mitattiin jopa kymmenen metrin näkösyvyyksiä. Viime vuosien mittauksissa näkösyvyys on ollut enää 2–4 metriä.
Suvi-hanke hakee kesäksi vesistöviestijiä ja tiiminvetäjää
Suvi-hanke palkkaa kesä–heinäkuun ajaksi kaksi vesistöviestijää ja tiiminvetäjän. Kesätyöntekijät esittelevät Pälkäneen vesien tilaa ja kunnostusta muun muassa kylien tapahtumissa.
Suvi-hanke palkkaa kesä–heinäkuun ajaksi kolme vesistöviestijää, jotka esittelevät Pälkäneen vesien tilaa ja kunnostusta. Kesätyöntekijät jalkautuvat kylien kesätapahtumiin ja järjestävät omia tilaisuuksia. Lisäksi vesistöviestijät kirjoittavat ja kuvaavat sisältöä Suvi-sivustolle ja somekanaviin.
Aito Suvi kannatusyhdistys vauhdittaa vesienkunnostusta
Puhtaat vedet tuovat Pälkäneen rannoille asukkaita ja kesäasukkaita. Pelloilta ja metsistä huuhtoutuvat ravinteet kuitenkin heikentävät järvien tilaa.
Aamukahveilla esitellään Pälkäneen mallia, joka tarjoaa maanomistajille apua ja rahoitusta vesienkunnostukseen
Vesienkunnostukseen apua ja rahoitusta tuovaa Pälkäneen mallia rakennettiin ”isäntien aamukahveilla” marraskuussa Aitoon Honkalassa. Nyt malli on valmis ja rahoitus varmistumassa. Sitä ja tuoreita tutkimustuloksia esitellään hiihtolomien jälkeen kahdessa aamukahvitilaisuudessa.
Pälkäneen järviä uhkaava rehevöityminen voidaan pysäyttää kunnostushankkeilla, jotka estävät ravinteiden huuhtoutumisen tai päätymisen järviin. Kunnostushankkeisiin on saatavissa avustusta monen eri kanavan kautta. Rahoitus edellyttää asiantuntijan laatimaa suunnitelmaa. Suvi-vesiensuojeluhanke vauhdittaa kunnostushankkeita tarjoamalla apua rahoitushaku- ja suunnittelubyrokratiaan. Lisäksi hanke osallistuu vesien kannalta merkittävien ja vaikuttavien hankkeiden omarahoitusosuuteen.
Pälkäneveden ravinnekuormitusta pitäisi pienentää kolmasosalla – mallinnuksen mukaan Kukkiaa ei uhkaa rehevöityminen
Leväpitoisuutta ja rehevyyttä kuvaava klorofyllitaso pysyy Pälkänevedellä 64-prosenttisella todennäköisyydellä tyydyttävänä (kuvaajassa keltainen), jos ravinnekuormitusta ei pienennetä noin kolmanneksella. Klorofyllitason keskiarvo on viimeisten 30 vuoden aikana ollut 7,4 μg/l, mutta hyvä taso (kuvaajassa vihreä) edellyttäisi alle 7 μg/l.
Suvi-hanke tilasi vesienhoitosuunnitelman yhteydessä Suomen ympäristökeskukselta (Syke) mallinnuksen siitä, paljonko Kukkian ja Pälkäneveden ravinnekuormitusta olisi vähennettävä, jotta järvien tila pysyisi hyvänä.
Vesikasvillisuuden perusteella Kukkian ekologinen tila on parantunut – kasvillisuuskartoitus tehtiin myös Vähäjärvellä ja Tykölänjärvellä
Kasvillisuuskartoituksessa lasketaan indeksit, jotka kertovat ympäristömuutoksesta, fosforikuormituksesta ja kasvilajien määrästä vastaavaan järvityyppiin verrattuna. Kukkialla vesikasvillisuuden indeksien arvot paranivat kuuden ja 12 vuoden takaisista kasvillisuuskartoituksista.
Kukkiaa tutkittiin vuonna 2021 tavallista tarkemmin. Veden laadun lisäksi tutkittiin järven kalastoa ja vesikasvillisuutta. Suvi-hanke teetti Kukkialla paleolimnologisen tutkimuksen sekä LLR-mallinnuksen, jotka antavat tietoa pitkän ajan kehityksestä sekä suuntaavat tulevia kunnostustoimia.
Suvi-hankkeelle haetaan jatkoa – Pälkäneen malli tekee vesienhoitotoimet helpoiksi maanomistajille
Suvi-vesiensuojeluhankkeen jatkohankkeelle haetaan ympäristöministeriön rahoitusta Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta.
Pälkäneen vesiensuojeluhanke hakee jatkorahoitusta. Vuoden 2023 loppuun saakka jatkuva jatkohanke auttaa liikkeelle paikallisia vesienkunnostushankkeita.
Luopioisten Säästöpankkisäätiön käynnistämä Suvi-hanke starttasi alkuvuodesta 2021. Säästöpankkisäätiö satsaa vesiensuojeluun, koska puhtailla vesillä on suuri merkitys Pälkäneen elinvoimalle. Järvien tilan heikkeneminen laskisi rantakiinteistöjen arvoa ja toisi paikallisiin palveluihin kesäkuukausina miljoonien eurojen loven.