Ajankohtaista
Laskuojat kuntoon -kurssi tarjoaa apua ja rahoituskanavia kotijärven kunnostukseen
Ari Luoto otti huhtikuun puolivälissä vesinäytteet kaikista Pälkäneveden laskuojista. Näytteenottopäivänä ojat toivat järveä rehevöittävää fosforia 113 kertaa enemmän kuin Pälkäneen jätevedenpuhdistamo.
Suvi-vesiensuojeluhanke otti huhtikuun puolivälissä näytteet kaikilta Pälkäneveden laskuojilta. Tulokset osoittavat, että ojien mukanaan huuhtoma humus ja ravinteet ovat Pälkäneen järvien merkittävin rehevöittäjä.
Vesistöpajojen ohjaajat testasivat tehtävärastit
Otto Blomqvist (oikealla) opasti Katariina Tammistoa, jonka rastilla Riku Jokinen tutki veden happamuutta.
– Mikä tämä on, vadin äärelle kumartuneet tutkivat vedessä uivaa ötökkää.
Se on tarttunut mukaan, kun vesistöpajan osanottajat ovat kauhoneet näytteen rannan kaislikosta.
Otukselle ei heti löydy nimeä, mutta vadissa käyvä vilinä paljastaa, että vedestä löytyy monenlaista elämää.
Suvi-hankkeen vuosi aikajanalla
Eetu Savilahti otti maaliskuussa vesinäytteet Pälkäneveden syvänteistä.
Luopioisten Säästöpankkisäätiö laittoi alulle Pälkäneen vesiensuojeluhankkeen, jolle haettiin Ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelman rahoitusta Pirkanmaan ELY:n kautta. Säästöpankkisäätiö tukee alueen elinvoimaisuutta, hyvinvointia ja taloudellista kehitystä. Puhtaat vesistöt ovat Pälkäneen elinvoiman kannalta tärkeitä: ne tuovat alueelle asukkaita, mökkiläisiä ja kauppaeuroja.
Kukkialla tehdään koekalastus elokuussa
Kukkian koekalastus toteutetaan 3.–6. elokuuta.
– Koekalastuksia tehdään kuuden vuoden välein valituilla järvillä eri puolilla Suomea. Käytössä on sama menetelmä, joten tuloksia pystytään vertaamaan vuosien ja järvienkin välillä, tutkimusinsinööri Katja Kulo Luonnonvarakeskuksesta kertoo.
Rantakiinteistöjen jätevesiasioissa on vielä paljon tehtävää
Heikki Pietilällä on 16 vuoden kokemus jätevesijärjestelmien suunnittelusta ja rakentamisesta. Kuva Markku Pitkänen/YLE.
– Tietoja haja-asutusalueen rantakiinteistöjen jätevesijärjestelmistä ei ole kootusti olemassa. Valistunut arvioni on, että noin puolella kiinteistöistä on asiat kunnossa, puolella vielä ei, toimitusjohtaja Heikki Pietilä Insinööritoimisto Heikki Pietilä Oy:stä sanoo.
Metso-ohjelma suojelee myös vesistöjä
Tomi Riihirannan yhdellä lohkolla on lähde, joka on ennallistettu tukkimalla aikoinaan tehty laskuoja.
– Päätin reilut 10 vuotta sitten lähteä mukaan Metso-ohjelman määräaikaiseen suojeluun. En halunnut pysyvää suojelua, koska maailman tilannetta on vaikea ennustaa, maanviljelijä Tomi Riihiranta sanoo.
SUVI-hanke nojaa Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen asiantuntemukseen
KVVY Tutkimus Oy:n näytteenottaja Ari Luoto kiersi keväällä sulamisvesien aikaan kaikki Pälkäneveden 14 laskuojaa. Niitä pitkin virtasi vuorokaudessa yli 4000 kilogrammaa kiintoainesta ja 15 kiloa rehevyyteen vaikuttavaa fosforia. Pälkäneen jätevedenpuhdistamon fosforikuormitus on keskimäärin 0,13 kiloa vuorokaudessa.
Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys, KVVY ry, on Luopioisten Säästöpankkisäätiön käynnistämän SUVI-hankkeen kumppani. Toinen hankekumppani on Pälkäneen kunta.
Luonto on Pälkäneen tärkein vetovoimatekijä
Vesistöillä on suuri merkitys kunnan elinvoimaisuudelle, sanoo kunnanjohtaja Pauliina Pikka.
– Vesistöt ovat suomalaisille osa sielunmaisemaa, meillä on yhteinen tahto varjella niitä, Pälkäneen uusi kunnanjohtaja Pauliina Pikka sanoo.
Puhtaat vedet tuovat muuttajia Pälkäneelle – Juha ja Eeva-Kaarina Soini asettuivat "eläkepirttiin" kymmenen vuotta etuajassa
Eeva-Kaarina ja Juha Soinista tuli viime vuonna rautajärveläisiä, kun he muuttivat Ihanaisen rannalle.
Kun tilan nimi on Joutsenranta ja järvi on Ihanainen, niin myynnissä oli Joutsenranta Ihanaisen rannalla.
– Teki mieli tehdä kaupat jo nimen perusteella, Juha Soini nauraa.