Ajankohtaista

Somepäivitykset keräsivät paljon tykkäyksiä, kun Suvi-vesiensuojeluhanke esitteli kesätyöjaksonsa aloittaneita nuoria. Kesätapahtumissa ihmiset tulivat kiittelemään, kuinka ihanaa on, että nuoret ovat kiinnostuneita vesiasioista.

Vesistölähettiläät saivat innostuneen vastaanoton, mutta saivatko he innostettua ihmisiä varsinaiseen asiaan, vesiensuoleluun?

– Tuliko meistä mörönsyöttejä, Venla Lassila pohtii.

Esittelypisteellä käydyt keskustelut osoittivat pelon turhaksi.

Talousvesi on puhdasta vettä jota käytetään kotitalouksissa, joka on juomakelpoista tai mitä voidaan käyttää muuhun arkiseen käyttöön. Suomessa talousvesi on yksi maailman puhtaimmista, ja vedenpuhdistus on Suomessa erinomaista. Pälkäneen alueella talousvesi saadaan suurimmaksi osaksi pohjavesistä. Kuitenkin, pienessä osassa kuntaa käytetään juomavetenä järvivettä.

Padankosken kyläyhdistys on niittänyt kohta kymmenen vuoden ajan vesikasvillisuutta kylän uimarannan edustalta. Jokakesäisten talkoiden ansiosta vesikasvillisuus on vähentynyt ja niittoaluetta on voitu laajentaa.

Vesistöihin joutuu liikaa roskaa. Yli 80 prosenttia roskista tulee maalta ja suurin osa on muovia. Muovin tuotto on kasvanut hurjaa vauhtia, minkä vuoksi vesistöt kuormittuvat.  

Luonnonilmiönä erikoinen

– Tällaista ei ole tapahtunut elinikäni aikana, kertoo Rauno Koskinen. 

85-vuotiaalla Koskisella on monien kymmenien vuosien kokemus Luikalan etelärannasta. Kyseisellä rannalla Rauno ei ole ennen todennut samankaltaisia kuoppia ja sen takia niitä hämmästelikin. 

Pakarannan siivoojien haastattelu

Joka aamu seitsemän aikaan Juuso Koppana tai Matti Norokorpi Onkkaalan kiinteistöhuollosta siivoaa Pälkäneen Pakanrannan. Miehet keräävät kaikki ihmisten jättämät roskat ja eläinten jätökset rannalta ja rantavedestä. Heidän työhönsä kuuluu myös rannan nurmikon leikkaus kerran viikossa. Näin ranta saadaan pidettyä viihtyisänä. 

Pälkäneen vesiensuojeluhankkeen vesistökysely on kerännyt ensimmäisen puolentoista kuukauden aikana lähes 150 vastausta. Noin puolet vastaajista on kesäasukkaita ja puolet kanta-asukkaita.

Ahkerimmin kyselyyn on vastattu Kukkian rannoilta, josta on kertynyt 60 vastausta. Pälkäne- ja Mallasveden tilaa on arvioinut lähes yhtä moni. Loput vastaukset ovat pienempien järvien rannoilta.

Tukinuitto Suomessa

Suomessa tukinuitto on edelleen vähäisissä määrissä käytössä oleva halpa tapa kuljettaa puuta. Uitossa puutavaraa kuljetetaan nipuista kootuista lautoissa vesiteitse. Tukkien uittaminen alkoi Suomessa 1800-luvun puolivälissä metsäteollisuuden kasvun myötä. 1900-luvulla uitto yleistyi ja oli merkittävä kuljetusmuoto.Pälkäneellä kattavat vesireitit ovat mahdollistaneet puutavaran massakuljetukset, jotka ovat kehittäneet elinkeinoelämää.

Vihreän eri sävyissä lainehtineet sinilevälautat säikäyttivät Pälkäneveden ranta-asukkaita juhannuksen aikaan. Tuuli keräsi etelärannoille sinilevää eniten miesmuistiin ja Pälkäneveden saarissakin havaittiin ensimmäistä kertaa sinilevää. Sen sijaan pohjoisrannoilla Sappeessa ja Luikalassa selvittiin vähemmällä.

Levähavaintojen säikäyttämät mökkiläiset soittelivat tutuille, kannattaako rannoille lähteä. Sinilevä hävisi parissa päivässä, vaikka helteet yltyivät ja rantavedet lämpenivät lähes 30-asteisiksi.