Ajankohtaista

Kunnostuskohde

Haltianselän Soukkionpohjaan laskeva oja sijaitsee Holjan pohjoispuolella. Se kerää vetensä 1,9 km2 valuma-alueelta. 2,3 kilometrin mittainen oja saa alkunsa Soukkionkorven takaa Sorvalamminmäestä.

Kunnostuskohde

Kelppiänselälle laskeva Kirvunoja sijaitsee Pälkäneveden länsirannalla. Oja kerää vesiä Kirvun peltoaukiolta sekä sitä ympäröiviltä harjuilta ja metsäalueilta.

Kunnostuskohde

Pyhäpohtianjärvi sijaitsee Kukkolassa Jouttesselän etelärannalla. 6 hehtaarin kokoinen järvi saa vetensä ympäröivien peltojen ojista ja harjusta purkautuvasta pohjavedestä ja laskee Jouttesselälle.

Pohjalahden Vähäjärvi

Kunnostuskohde

Pohjalahden Tyrynselälle Kirkkolahteen laskeva oja saa alkunsa Kangasalan puolelta Koskijärvestä. Koskijärven jälkeen oja virtaa 1,2 kilometriä peltojen poikki Vähäjärveen. Sen alapuolella 0,5 kilometrin päässä oja laskee Kirkkolahteen.

Aito Suvi ry on toteuttanut kahden vuoden aikana 11 kunnostuskohdetta: kuusi Kukkialla, neljä Pälkänevedellä ja yhden Pitkäjärvellä. Niihin on rakennettu yhteensä 13 kosteikkoa, 1,5 kilometriä kaksitasouomaa, kolme laskeutusallasta, kaksi kampakosteikkoa ja neljä pohjakynnystä. Niiden avulla vähennetään järviä rehevöittävää ravinnekuormitusta ja lisätään luonnon monimuotoisuutta.

Pohjalahden Kirkkolahteen laskevan ojan kunnostus on valmistunut. Juha-Pekka Perälä kaivoi Vähäjärvelle kaksi kosteikkoa, joissa vesi viivähtää ja ravinteikas kiintoaine laskeutuu.

Umpeenkasvaneelle Vähäjärvelle avattiin suunnitelmaa enemmän avovesialuetta. Näin saatiin lisää elinympäristöä vesilinnuille ja edistettiin luonnon monimuotoisuutta.

Pohjalahden kosteikkotyömaa etenee ensi viikolla Vähäjärvelle. Tämän viikon aikana valmistui pienempi kosteikko Kulorinteentien länsipuolelle.

Vähäjärven kosteikot rakentaa humppilalainen Juha-Pekka Perälä telaponttoonikaivurilla, joka pystyy toimimaan heikosti kantavalla maaperällä. Perälä hoitaa myös puustonpoiston kosteikoiden ja niiden alapuolelle tehtävien kanavien alueelta.

Kunnostuksen avulla vähennetään Tyrynselän Kirkkolahden rehevöittävää ravinnekuormitusta. Samalla syntyy monimuotoisia luontokohteita muun muassa vesilinnuille.

Vesienkin ravintoketjussa toimii tuottajia, kuluttajia ja hajottajia. Tuottajia ovat yhteyttävät kasvit ja kasviplankton eli levä, kuluttajia esimerkiksi kalat ja eläinplankton.

Muun muassa elohopea kertyy ravintoketjussa niin, että Suomessakin on annettu suosituksia petokalojen syömisestä. Myös muut vesiin päätyvät vierasainekset kiertävät ravintoketjussa.

Etelä-Englannissa Brightonin yliopistossa työskentelevä Corina Ciocan havaitsi, että venerannasta veteen päätyneet hartsin ja lasikuidun hiukkaset veivät simpukat ja osterit vedestä.

Aito Suvi ry rakennutti viime syksynä Kortteenpohjaan laskevan Tuppiojan varteen kaksi kosteikkoa. Ne vähentävät järveä rehevöittävää ravinnekuormitusta, kun vesi seisahtuu ja ravinteikas kiintoaine laskeutuu kosteikon pohjalle. Kosteikot lisäävät myös luonnon monimuotoisuutta. Kaislikosta on kesän aikana bongattu lintuja, joita ei alueella ole ennen tavattu.