Uutiset

Vieraspedot verottavat Kukkian lintukantaa – suojeluyhdistys ja riistanhoitoyhdistys lainaavat minkki- ja supiloukkuja

Jari Salminen
Jari Salminen sanoo, että esimerkiksi laiturin alla on hyvä paikka loukulle.

Suomessa on sata kansainvälisesti arvokasta lintualuetta. Niistä valtaosa sijaitsee rannikolla ja Lapissa. Pirkanmaalta ja Keski-Suomesta löytyy vain kaksi kohdetta: Kukkia ja Kirkkojärven ympäristön lintuvedet Kangasalla.

Aito Suvi ry:n vuosikokous – Seppo Rekolainen tuo osaamista hallitukseen

Aito Suvi ry hallitus
Aito Suvi ry:n puheenjohtajana toimii Reijo Syrjäläinen (oikealla). Hallituksen uusiksi jäseniksi valittiin Thomas Penttilä (vasemmalla) ja Seppo Rekolainen.

Mittavat kunnostushankkeet työllistävät Aito Suvi ry:n hallitusta tulevina vuosina. Sen puheenjohtajana toimii Reijo Syrjäläinen. Vuosikokouksessa 6.3. valittiin uusi hallitus, jossa jatkavat Kukkian suojeluyhdistyksen puheenjohtaja Eija Gaily, Pitkäjärven kunnostusyhdistyksen puheenjohtaja Pekka Puhakka ja Aito Suvi ry:n sihteeri Tommi Liljedahl. Uusiksi hallituksen jäseniksi valittiin Aitoon kalastuskunnan puheenjohtaja Thomas Penttilä ja vesiensuojelun asiantuntija Seppo Rekolainen.

Aito Suvi ry pienentää järviä rehevöittävää ravinnekuormitusta seitsemässä kunnostuskohteessa

Kohteet kartalla
Aito Suvi ry:n ensimmäinen kunnostuskohde valmistui loppuvuodesta Pitkäjärvelle (1). Vuosien 2024 ja 2025 kunnostuskohteet Kukkialla ja Pälkänevedellä: Tuppioja (2), Rautianoja (3), Holja (4), Haltian pappila (5), Epaalanlahden kosteikot (6), Epaalanlahden biosuodatusallas (7) ja Häyläsuo (8). Vuoden 2024 aikana laaditaan kunnostussuunnitelmat Pohjalahden Kirkkolahteen (9) ja Ajoksenlahteen (10), Pyhäpohtiaan (11), Hasianlahdelle (12), Aitoon Myllyojalle (13), Haltianselän Soukkionpohjaan (14) ja Säynäjärven ojaan (15) sekä Rautajärven Sirinojalle (16). Punaisella pallolla kohteet, joille on jo teetetty kunnostussuunnitelmat.

Mittavat kunnostushankkeet hallitsevat Aito Suvi ry:n toimintaa tänä ja ensi vuonna. Yhdistys on hakenut rahoitusta neljälle Kukkian ja kolmelle Pälkäneveden kunnostuskohteelle. Niiden avulla pienennetään järviä rehevöittävää ravinnekuormitusta.

Mittavimmat kunnostuskohteet ovat Kortteenpohjan Tuppioja ja Epaalanlahdelle laskevat ojat. Tuppiojalle rakennetaan kaksi kosteikkoa, virtausta hillitseviä pohjakynnyksiä ja metsäallas. Epaalaan toteutetaan kolme kosteikkoa, biosuodatusallas ja kaksitasouomaa.

Järvet jäätyvät korkealle

Mallasveden korkeus
Mallasveden pinta nousi lokakuun alun jälkeen lähes 30 senttimetriä.

Marraskuun lopun pakkaset tuovat järviin jääkannen. Sateisen syksyn jäljiltä vedenpinta on reilut parikymmentä senttimetriä normaalitalvia korkeammalla.

Tavallisesti järvien pinnat laskevat lokakuussa alimmilleen, kunnes nousevat hieman vuodenvaihteen jälkeen. Tänä syksynä vedenpinta nousi lokakuun alusta alkaen nopeasti. Pienillä järvillä saavutettiin lähes kevään tulvakorkeudet. Kukkialla ja Mallasvedelläkin pinnat nousivat kolmisenkymmentä senttimetriä.

Nousu taittui marraskuun puolivälissä. Pinnat jäävät noin nykytasolleen, kun järvet jäätyvät.


 

Viljelijäkahveilla kuultiin tilusjärjestelystä: kaikki hyötyvät, kun viljelysmaat kootaan isommiksi kokonaisuuksiksi ja lähemmäs tilakeskusta

Joel Pulkkinen
Joel Pulkkinen esitteli viljelijäkahveilla tilusjärjestelyä, jonka avulla peltolohkot kootaan isommiksi kokonaisuuksiksi lähemmäs tilakeskusta.

Maatilojen määrä Suomessa puolittuu noin 25 vuoden välein. Sodista alkaen jatkunut kehitys on johtanut siihen, että tuotantoaan jatkavat tilat ovat entistä suurempia. Niiden viljelysmaat ovat usein pirstoutuneet pitkin pitäjiä, koska peltoja ostetaan ja vuokrataan sieltä, missä niitä on tarjolla.

Suomessa viljellään turhan pieniä peltotilkkuja, jotka sijaitsevat kaukana tilakeskuksesta.

Aito Suvi ry:llä on kädet täynnä töitä – alkuvuodesta on suunniteltu jo 23 kunnostuskohdetta, joita toteutetaan tulevina vuosina

Kunnostuskohteet
Aito Suvi ry toteuttaa kunnostustoimia, joilla vähennetään Pälkäneen järviä rehevöittävää ravinnekuormitusta. Ensimmäinen kohde Pitkäjärven Kalalähteenojalla (vihreä kolmio) valmistuu tänä vuonna. Myös Aitoon Myllyojan kunnostussuunnitelmat ovat valmiit. Marraskuussa valmistuvat 13 ojan kunnostussuunnitelmat (keltainen kolmio). Lisäksi haetaan Leader-rahoitusta kahdeksan kohteen suunnitteluun (punainen kolmio).

Vesienhoito on pitkäjänteistä työtä. Kunnostushankkeiden liikkeelle saaminen vie vuosia ja tulosten näkyminen vielä kauemmin.

Suvi-hanke aloitti työnsä Pälkäneen järvien hyväksi vuoden 2021 alussa. Jo ensimmäisenä keväänä perustettiin Aito Suvi ry, joka jatkaa työtä, kun hanke päättyy tämän vuoden lopussa.

Sidosryhmäverkoston rakentamiseen kannattaa varata aikaa

Marja-Liisa Suomalainen
Suvi-hankkeen vetäjä Marja-Liisa Suomalainen esitteli vesienkunnostushankkeiden etenemistä Kotiranta kuntoon -kurssilla.

Kun sinilevälautat tai vesikasvit valtaavat rannan, ei ole viranomaista, joka rientäisi apuun.

– Vesienhoito ei kuulu kenellekään, Suvi-hankkeen vetäjä Marja-Liisa Suomalainen sanoo.

Mutta järven ympärillä on laaja joukko asianosaisia, asiantuntijoita, edunvalvojia ja muita sidosryhmiä, joihin on pidettävä yhteyttä, kun ryhtyy kunnostamaan järveä. Vesienhoidossa tarvittavan verkoston rakentaminen vie aikaa.