Uutiset

Paleolimnologisten tutkimusten loppuraportti on julkaistu tutkimustulokset -sivulla (Vesien hoito -valikon alla), josta löytyvät myös muut Suvi-hankkeen aikana tehdyt tutkimukset ja selvitykset.

Keväisen jakson jälkeen palanneet pakkaset ovat viivyttäneet kevään etenemistä. Maaliskuussa alkanut vedenpintojen nousu on taittunut. Sääennusteiden mukaan lumi- ja jääpeite ei ohene tulevallakaan viikolla.

Järvet eivät ole seisovia altaita, vaan niiden vesi vaihtuu ja haihtuu vähitellen. Järvestä lähtee vettä laskuojan tai -joen kautta. Kesäpäivänä pinnasta haihtuu useita millimetrejä.

Järvet eivät tyhjene, koska niihin tulee koko ajan uutta vettä. Pälkäneen järvet ovat latvavesiä, joten ne saavat vetensä ympäröivistä metsistä, pelloista ja soista. Soiden osuus on vähäinen, ja siksi monet järvet ovat kirkasvetisiä.

Keväisen lämpimät kelit eivät ole vielä kääntäneet järvien pintoja nousuun. Lumisen talven vuoksi kevättulvista ennustetaan keskimääräistä suurempia, mutta ennätyksiä ei rikota, jos keväällä ei saada runsaita sateita.

Sekä Kukkian että Mallasveden pinnat ovat vielä ajankohdan keskiarvolukemissa. Pintojen ennustetaan kääntyvän nousuun tällä viikolla ja saavuttavan huippunsa toukokuun puolivälissä.

Tuoreet tutkimustulokset ja mallinnukset osoittavat, että Pälkäneveteen päätyy ravinteita puolitoistakertaisesti järven sietokykyyn verrattuna. Rehevöitymiskehitystä on havaittavissa etenkin Jouttesselällä, jonka laskuojat tuovat suuren osan järven ravinteista.

Myös Kukkian ravinnemäärät ovat kasvussa, mutta järvi ei ole rehevöitymässä, vaan nuhrautumassa. Vielä 1970-luvulla järvellä mitattiin jopa kymmenen metrin näkösyvyyksiä. Viime vuosien mittauksissa näkösyvyys on ollut enää 2–4 metriä.

Suvi-hanke palkkaa kesä–heinäkuun ajaksi kolme vesistöviestijää, jotka esittelevät Pälkäneen vesien tilaa ja kunnostusta. Kesätyöntekijät jalkautuvat kylien kesätapahtumiin ja järjestävät omia tilaisuuksia. Lisäksi vesistöviestijät kirjoittavat ja kuvaavat sisältöä Suvi-sivustolle ja somekanaviin.

Puhtaat vedet tuovat Pälkäneen rannoille asukkaita ja kesäasukkaita. Pelloilta ja metsistä huuhtoutuvat ravinteet kuitenkin heikentävät järvien tilaa.

Pälkäneen järviä uhkaava rehevöityminen voidaan pysäyttää kunnostushankkeilla, jotka estävät ravinteiden huuhtoutumisen tai päätymisen järviin. Kunnostushankkeisiin on saatavissa avustusta monen eri kanavan kautta. Rahoitus edellyttää asiantuntijan laatimaa suunnitelmaa. Suvi-vesiensuojeluhanke vauhdittaa kunnostushankkeita tarjoamalla apua rahoitushaku- ja suunnittelubyrokratiaan. Lisäksi hanke osallistuu vesien kannalta merkittävien ja vaikuttavien hankkeiden omarahoitusosuuteen.

Suvi-hanke tilasi vesienhoitosuunnitelman yhteydessä Suomen ympäristökeskukselta (Syke) mallinnuksen siitä, paljonko Kukkian ja Pälkäneveden ravinnekuormitusta olisi vähennettävä, jotta järvien tila pysyisi hyvänä.