Ajankohtaista

Kosteikkotyömaa käynnistyi Epaalassa

EPaala kosteikko
TKT-Urakointi Oy:n Janus Veckman puhkoi parinkymmenen sentin routakerroksen ja alkoi kuoria kosteikon pintamaata, jolla parannetaan ympäröiviä peltoja.

Aito Suvi ry:n toistaiseksi suurin kunnostuskohde käynnistyi maanantaina Epaalassa. Kevättalven aikana rakennetaan kolmen kosteikon ketju, johon johdetaan kahden ojan vedet. Kosteikoiden avulla vähennetään järveä rehevöittävää ravinnekuormitusta ja lisätään monimuotoisuutta. Samalla saadaan palautettua viljelykseen veden vaivaamia peltoja.

EU:n maaseuturahoituksen turvin kunnostetaan kahdeksan kohdetta

Aito Suvi ry pääsee toteuttamaan kahdeksan kunnostuskohdetta EU:n maaseuturahoituksella. Rahoituksen turvin rakennetaan vuosien 2025-2027 aikana Aitoon Myllyojan kosteikko, Kelppiänselän Korteojan kosteikko ja 2-tasouoma, Kelppiänselän Kirpunojan 2-tasouoma, Pohjalahden Vähäjärven kosteikot, Pohjalahden Ajoksenlahden biosuodatusallas ja kosteikko, Kukkolan Pyhäpohtian kosteikot, Haltianselän Myllyojan kosteikot ja 2-tasouoma sekä Haltianselän Soukkionpohjan kosteikot.

Tapahtumakalenteri

kesätiimi
Suvi-esittelypiste kertoo kesätapahtumissa järvien tilasta ja kunnostuksesta.

Tapahtumakalenteri 2025

ke 5.3. klo 15 Vesienhoitoverkoston kokoontuminen Kangasalan Mobiliassa (Kustaa Kolmannen tie 75, Kangasala) Lue lisää

ti 18.3. klo 17 Aito Suvi ry:n vuosikokous HUB Toivolassa (Keskitie 16, Luopioinen)

ti 8.4. Tutustumiskierros Aito Suvi ry:n kunnostuskohteisiin

Talvitulva nostaa jo ennestään korkeita vedenpintoja

Mallasveden korkeus
Mallasveden ja Pälkäneveden pinnankorkeus oli jo ennen tammikuun lopun sateita parikymmentä senttimetriä tavanomaista (harmaa viiva) korkeammalla. Pintojen ennustetaan (sininen viiva) nousevan vielä kymmenkunta senttimetriä.

Tammikuun lopun vesisateet ovat sulattaneet lumipeitettä ja aiheuttaneet tulvia. Sateet nostavat jo ennestään korkeita järvien vedenpintoja. Esimerkiksi Mallasveden ja Pälkäneveden pinnat olivat jo ennen sadejaksoa parikymmentä senttimetriä tavanomaisia talvikorkeuksia korkeammalla, ja seuraavan viikon aikana niiden ennustetaan nousevan vielä noin kymmenellä senttimetrillä. Silloin ollaan jo lähellä viime kevään tulvakorkeuksia.

Kukkialla pinta ei nouse yhtä paljon, mutta sekin on parikymmentä senttimetriä tavanomaista talvea korkeammalla.

Herninsalmen ruoppaukselle myönnettiin lupa

Herninsalmi
Kantolanlahden ja Rautajärven väliseen Herninsalmeen ruopataan noin 15 metriä leveä ja metrin syvä uoma.

Aluehallintovirasto on myöntänyt luvan Kantolanlahden Herninsalmen ruoppaukselle
Ruoppauksen avulla parannetaan vedenvaihtuvuutta ja -laatua Kantolanlahdella, joka kärsii rehevöitymisestä. Lisäksi virkistyskäyttömahdollisuudet paranevat, kun salmen kautta pääsee paremmin Rautajärvelle ja Kukkialle.
AVI-lupa mahdollistaa rahoituksen hakemisen kymmenien tuhansien eurojen hankkeelle. Lupa on voimassa neljän vuoden ajan.

Kunnostustoimien vaikuttavuutta seurataan vesinäytteiden avulla

Seuranta
Vuoden 2024 seurannassa oli mukana seitsemän ojakohdetta (siniset pallot) ja kahdeksan lahtea (punaiset pallot).

Aito Suvi ry toteuttaa vuosien 2024-2025 aikana kuusi kunnostuskohdetta, joiden avulla vähennetään järviä rehevöittävää ravinnekuormitusta ja lisätään luonnon monimuotoisuutta. Kunnostukset kohdistetaan tutkimustiedon perusteella vaikuttavimpiin kohteisiin. Kukkialla Freshabit-hanke seurasi vuosien 2017-2021 aikana laskuojien ravinnepitoisuuksia.

Vesienhoitoverkosto kokoontuu Kangasalla keskiviikkona 5.3.

Vesienhoitoverkosto
Vesienhoitoverkoston ensimmäinen kokoontuminen järjestettiin viime keväänä Pälkäneellä.

Mitä koti- tai mökkijärven tilasta huolestuneen kannattaa tehdä? Mistä on saatavissa apua ja rahoitusta? Pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen, sillä tarjolla on kokemuksia muilta järviltä.

Längelmäveden, Pälkäneen ja Hauhon alueen yhteistyöelimeksi perustettiin viime vuonna vesienhoitoverkosto. Se käsittää Kokemäenjoen suurimman valuma-alueen. Valkeakosken yläpuolisilla latvavesillä tehtävillä toimilla on vaikutusta koko vesistöön ja Itämeren tilaan.

Pakkanen päätti pintojen nousun – järvet jäätyivät tavallista korkeammalle

vedenkorkeus
Mallas- ja Pälkäneveden pinta nousi marraskuun lopusta alkaen 15 senttimetriä. Nousu taittui joulukuun alun pakkasilla.

Kuiva pakkasjakso katkaisi järvenpintojen nousun joulukuun alussa. Vielä marraskuun lopussa ennustettiin, että Pälkäneen järvet nousivat joulukuussa 20-40 senttimetriä tavanomaista korkeammalle, kun vesisateet sulattivat lumipeitteen. Pinnat ehtivät nousta 15 senttimetriä, kunnes kuiva pakkassää vakiinnutti järvet kymmenkunta senttimetriä keskimääräisiä talvilukemia korkeammalle. Ennusteen mukaan pikkupakkaset jatkuvat jouluun saakka, eivätkä pinnat enää nouse.