Ajankohtaista

Kun järvi on ekologisesti hyvässä kunnossa, sinne päätyvät ravinteet kasvattavat kaloja, eivätkä levää. Järven ravintoketjussa avainasemassa ovat petokalat. Ne pitävät kurissa pikkukaloja, jotka syövät eläinplanktonia. Jos pikkukalat pääsevät lisääntymään, eläinplankton vähenee ja sen ravintonaan käyttämät levät lisääntyvät.

Tuoreimman neljän vuoden takaisen koekalastuksen perusteella Kukkialla petokalojen osuus on 20 prosenttia.

– Se on kohtalainen, Marko Puranen sanoo.

Joissain järvissä petokalojen osuus on jopa kolme kertaa suurempi.

Aito Suvi ry:n ensimmäiset neljä Kukkian kunnostuskohdetta valmistuivat syksyn ja kevään aikana. Ne vähentävät järveä rehevöittävää ravinnekuormitusta kosteikoiden, kaksitasouomien, pohjakynnysten ja kampakosteikon avulla. Seuraavat kaksi kunnostuskohdetta käynnistyvät loppukesällä ja syksyllä Haltianselällä. Haltiantien varteen ja ylemmäs pelto-ojien varteen rakennetaan yhteensä neljä kosteikkoa. Suunnittelussa on Kortteenpohjaan laskevan Valkamanojan ja Rautajärvelle laskevan Myllyjoen-Härmiänojan kunnostus.

Kukkia on Natura-järvi, jonka kalakantoja seurataan säännöllisesti koekalastuksen avulla. Viimeisen, vuoden 2021 koekalastuksen tulosten mukaan kalaston ekologinen tila laski tyydyttävästä välttäväksi. Syynä on kalamäärän lisääntyminen. Kalaa nousi monta kertaa enemmän kuin karusta järvestä pitäisi.

Kunnostuskohde

Holjan Myllyoja laskee Kukkian koilliskulmaan Holjanlahdelle. Se kerää vetensä peltoaukealta ja sen yläpuolella olevasta metsästä ja kosteasta korvesta.

Kunnostuskohde

Tuppioja laskee Kortteenpohjan lahteen. Se kerää vetensä noin 3 neliökilometrin valuma-alueelta. Metsistä kertyvät vedet kulkevat viimeiset 1,4 kilometriä peltojen poikki.

Kunnostuskohde

Rautianoja sijaitsee Leppänällä Padankosken ja Kuohijoen välisssä. Oja laskee Rautianniemen pohjoisrantaan, Harjunsalmen kainaloon. Se kerää vetensä Rautianniemen metsistä ja pelloilta.

Kunnostuskohde

Haltian Hirviniemenoja laskee Haltian pappilan peltojen poikki Haltianselän pohjoisosaan. Oja kerää vetensä laajalta valuma-alueelta, joka alkaa Haltiantien pohjoispuolen metsistä.

Kunnostuskohde

Epaalanlahdelle laskee kaksi ojaa. Ne keräävät vetensä pääosin laajalta peltoaukealta, joka on viljelysmaata. Toinen oja tuo mukanaan myös Aapiskukon, Tokmannin ja Lahdentien hulevesiä.

Järvien pinnat saavuttavat huippunsa tavallisesti toukokuun puolivälissä. Tänä vuonna kevättulvat ajoittuivat jo talveen, kun vesisateet sulattivat alkutalven lumet. Kukkian, Mallasveden ja Pälkäneveden pinnat olivat korkeimmillaan helmikuun alussa. Sen jälkeen ne ovat laskeneet kymmenkunta senttimetriä. Ilman runsaita sateita lasku kiihtyy, kun sää lämpenee ja haihdunta lisääntyy. Ennustekäyrien mukaan järvien pinnat voivat laskea loppukesästä ennätysmatalalle.