Uutiset

Suvi-kesätiimi Hertta Raivio, Erika Tuomi ja heidän ohjaajansa Liisa Makkonen kiertää kesän ajan Pälkäneen kylätapahtumissa kertomassa järvien tilasta ja niiden hyväksi tehtävästä työstä.

Heinäkuun ajan Suvi-kesätiimi tuuraa kunnan ympäristönsuojelusihteeriä leväseurannassa. Sinilevätilannetta tarkkaillaan viikoittain Luopioisten kirkonkylän, Aitoon Kankahuven ja Onkkaalan Pakanrannan uimarannoilla.

Keskiviikkoisessa Aitoon vesi-illassa muistutettiin monella suulla, ettei niiton tavoitteena ole rantojen puhtaaksi parturointi, vaan uimista ja veneilyä haittaavan kasvillisuuden poisto. ’

Vesikasvit kuuluvat järveen. Ne tarjoavat muun muassa suojaa monenlaisille levää syöville ötököille, jotka pitävät vettä puhtaana. Kasvit myös käyttävät veteen huuhtoutuneita ravinteita ja sitovat pohjaa. Siksi varsinkin laskuojien suut kannattaa jättää niittämättä.

Luopioisten Mikkolan Navetan vesi-illassa maanantaina kerrottiin Pälkäneen vesien tilasta, vesien omistuksesta ja kuivakäymälöistä.

Suvi-hankkeen tiedottaja Tommi Liljedahl esitteli Kukkian ja Pälkäneveden tutkimustuloksia. Pääosa Pälkäneen järvistä on pieniä metsäjärviä, joilla ei ole mitään hätää. Pälkänevesi sen sijaan on rehevöitynyt muutamassa vuosikymmenessä. Kukkialla tutkimustulokset eivät kerro rehevöitymisestä, vaan nuhrautumisesta. Kirkkaan järven näkösyvyys on heikentynyt muutaman vuosikymmenen aikana.

Suvi-hanke julkaisee oppaan ranta-asukkaille. Se on ensi kertaa jaossa lauantaina 28.5. kello 10–17 Ihana Pälkäne -suurtapahtuman vesiosastolla U58, joka sijaitsee Honkasalin ja Rokkiliiterin välisellä ulkoalueella.

24-sivuisesta kirjasesta löytyy ohjeita muun muassa jätevesien käsittelyyn, rannan hoitoon ja niittoon, vieraslajien ja sinilevän torjuntaan sekä vesillä kulkemiseen ja rannoilla elämiseen. Vihko kertoo, mistä rehevöitymistä ja sinileviä ruokkivat ravinteet kertyvät ja miten jokainen voi vähentää niitä omassa koti- tai mökkirannassaan.

Nopeasti nousseet vedenpinnat ovat tuoneet yllätyksiä ranta-asukkaille. Järvenseliltä on etsitty karanneita laitureita ja veneitä, kun rannat ovat vapautuneet jäistä.

Järvien pinnat ovat nousseet poikkeuksellisen nopeasti, koska talvi oli runsasluminen ja kevät myöhäinen. Huhti- ja toukokuun sää on kuitenkin ollut poutainen, eivätkä sateet ole tuoneet lisää vettä sulamisvesistä tulviviin ojiin. Osa talven aikana kertyneestä vedestä on haihtunut ilmaan ja tulvat ovat jäämässä alkukevään ennusteita lievemmiksi.

Kukkian ravinnepitoisuuksia on seurattu tehostetusti viiden vuoden ajan. Lopputalvisin ja -kesäisin ELY-keskus on ottanut näytteitä selänteiden syvänteiden lisäksi lahdilta 16 mittauspisteessä.

Runsaslumista talvea seurannut myöhäinen kevät synnytti rajut kevättulvat, jotka tekevät vahinkoja pelloilla ja mahdollisesti myös järvien rannoilla.

Lumet ovat sulaneet nopeasti ja niiden vesi purkautuu lyhyessä ajassa. Kun maa on vielä roudassa, vesi ei pääse imeytymään maahan. Myös salaojat ja putkiojat voivat olla jäässä, joten vesi virtaa sulassa pintakerroksessa. Esimerkiksi Epaalassa pelloille syntyi kanjoneita, kun vesi vei notkelmien maat mukanaan.

Pääsiäisestä alkanut lämmin jakso on vauhdittanut kevään etenemistä. Lumet ovat sulaneet vauhdilla, mutta aurinkoisen sään ansiosta osa kosteudesta haihtuu ilmaan. Jos kevät jatkuu poutaisena, se pienentää hieman kevättulvan aiheuttamia vahinkoja.

Sääennusteen mukaan päivälämpötilat nousevat sunnuntaista alkaen kymmenen asteen tuntumaan ja yöpakkaset päättyvät. Lämpenevä kevät vauhdittaa lumien sulamista ja järvenpintojen nousua. Runsaslumisen talven ja myöhäisen kevään vuoksi sulamispiikistä muodostuu poikkeuksellisen raju.