Uusilla suunnitelmilla valmistellaan tulevia kunnostuskohteita
– Lumesta ja jäästä huolimatta on hyvä päästä näkemään paikat luonnossa, Arttu Lampi sanoo. Kun paikat on kiertänyt maastossa, suunnitelmat on helpompi viimeistellä työpöydän ääressä.
Kuuraisten puiden reunustama ojat myötäilevät lumisten peltojen muotoja. Nykykartoista ojille ei löydy nimiä, mutta 72 vuoden takaiset käsinpiirretyt kunnostussuunnitelmat ovat täsmällisempiä. Tampereen maanviljelysinsinööripiirin papereissa Tursolan suunnasta tulevat ojat on nimetty Viluojaksi ja Läpikäytävänojaksi. Ne yhtyvät Kangasalan ja Pälkäneen rajalla.
Tampereen maanviljelysinsinööripiirin vuonna 1954 laatimassa Vilu-Läpikäytävän kunnostussuunnitelmassa määritettiin hyötyalueet, joiden perusteella kustannukset maksettiin.
Vaikka Arttu Lampi on paikalla ensimmäistä kertaa, hän tuntee alueen paremmin kuin moni paikallinen. Watec Oy:n projektipäällikkö on tarkastellut laserkeilausaineistoja, joista käy ilmi korkeudet muutaman senttimetrin tarkkuudella. Lampi on kerännyt tiedot alueesta, jolta kohti Jouttesselkää virtaava oja kerää vetensä. Hän tuntee valuma-alueen maalajit ja ojan virtausnopeuden.
Erilaisista aineistoista kerätyn pohjatiedon perusteella Lampi tietää, missä virtauksen aiheuttama eroosio vie maata mukanaan ja missä vesi nousee keväällä pellolle. Tämä vaikeuttaa viljelyä ja lisää järveä rehevöittävää ravinnekuormitusta.
– 35 prosenttia yläpuolisesta valuma-alueesta on peltoa, Lampi esittelee mittausreissulle laatimaansa karttaa.
Kun peltoa on paljon, ravinnekuormitusta pienentävien kosteikoiden ja kaksitasouomien vaikuttavuus on suuri. Ja kun ne sijoitetaan laajan valuma-alueen latvoille, vesimäärät ovat vielä hallittavissa.
Siksi päivän toinen mittauskohde sijaitsee kuntarajan tuntumassa, jossa Tursolantie muuttuu Sappeentieksi.
Kaivumailla parannetaan peltoja
Alkuvuoden pakkasjakson vuoksi ojaa peittää vahva jääkansi. Se on vain pari, kolmekymmentä senttiä viereistä peltoa alempana. On helppo päätellä, että kevättulvan aikaan vesi nousee pellolle. Siitä kertoo myös kesantokasvillisuus. Peltoa ei ole viljelty vuosiin.
– Tässä olisi hyvä kosteikon paikka, sillä kaivumailla saisi nostettua viereistä peltoa niin, että se palaisi viljelykseen, Arttu Lampi sanoo.
Hän tökkäisee gps-mittarin varren pellon alavimpaan kohtaan. Mittaustuloksen perusteella voi varmistaa, että laserkeilauksen ja muun aineiston korkeustiedot vastaavat todellisuutta. Myös ojasta löytyy sula virtauskohta, josta saa mitattua pohjan ja pinnan korkeudet.
Normaalisti Lampi nostaisi dronen ilmaan. Vaikka lumipeite on ohut, se peittää kuitenkin kasvillisuuden niin, ettei ilmakuvista olisi hyötyä. Siksi Lampi tyytyy ottamaan muutaman valokuvan.
– Kosteikko voisi olla vaihtelevan syvyinen. Kun vettä on pääosin puoli metriä, siihen ei muodostu kasvillisuutta, jota pitäisi jatkuvasti niittää.
Yläosaan tarvitaan syvempi alue, johon veden mukanaan kuljettama ravinteikas aines laskeutuu, kun virtaus kosteikon ansiosta hidastuu. Se tyhjennetään muutaman vuoden välein.
Fosfori on keskeinen järveä rehevöittävä ravinne. KVVY:n tutkija Kirsi Kuoppamäki laski, miten montako fosforikiloa ojat toivat päivässä Pälkäneveteen kevään 2021 (keltainen) ja 2023 (vihreä) mittausten aikaan ja Vemala-mallin mukaan (sininen).
Suunnitelmat Leader-rahoituksella
Maastotutkimusten perusteella Arttu Lampi laatii luonnoksen suunnitelmasta, jota esitellään maanomistajille. Kun on varmistettu ehdotusten toteutuskelpoisuus, päästään viimeistelemään suunnitelmat, joiden avulla haetaan rahoitusta toteutukseen.
Suunnittelualue on laaja, sillä se ulottuu Sappeen Kyläjärveltä kuntarajan toiselle puolelle. Oja ja sen sivuhaarat kulkevat valtaosin viljelysmaiden keskellä. Sen vuoksi veden mukana huuhtoutuu rehevöittäviä ravinteita kohti Jouttesselkää.
Pälkäneveden ja Jouttesselän laskuojien virtaamat ja ravinnepitoisuudet mitattiin keväällä 2021. Mittaustulosten mukaan täältä kertyy eniten ravinteita.
Aito Suvi ry teetti viime vuonna KVVY Tutkimus Oy:llä esiselvityksen. Siinä tunnistettiin paikkoja ja keinoja, joilla ravinnekuormitusta voitaisiin pienentää. Selvitystä esiteltiin maanomistajille, joilta saadun palautteen perusteella päätettiin teettää kunnostussuunnitelmat. Ne laaditaan Pirkan Helmi ry:n myöntämällä Leader-rahoituksella, jonka omarahoitusosuus katetaan Luopioisten Säästöpankkisäätiön apurahalla.
KVVY Tutkimus Oy:llä teetetyssä esiselvityksessä tarkasteltiin, missä ja miten Sappeen Kyläjärven kautta kertyvää ravinnekuormitusta voitaisiin pienentää. Watec Oy laatii kunnostussuunnitelmat Tursolan suunnan peltovaltaiselle alueelle. Arakosken ja Iso Arajärven suunnasta kertyy lähinnä tummentavia metsävesiä. Itäosan kunnostussuunnitelmat teetetään myöhemmin.
Viljelijät mukana alusta alkaen
Aito Suvi ry:n lisäksi myös ojan varren viljelijät ovat tarttuneet toimeen. Urkonjärven alapuolelle rakennetaan talven aikana kosteikko, ja Kangasalan puolella Välimaassa aiotaan putkittaa oja, jota nykyisin joudutaan kunnostamaan vähän väliä. Kun vesi virtaa putkessa, viljely helpottuu, eikä eroosio enää vie maata ja ravinteita mukanaan.
Myös ohuen lumikerroksen läpi törröttävä sänki kertoo pienenevästä ravinnekuormituksesta. Maita ei enää kynnetä syksyisin, vaan muokataan kevyemmin keväällä. Monella pellolla on siirrytty suorakylvöön. Talviaikaisen kasvuston ansiosta syksyn ja alkutalven sateet eivät huuhtoneet mukanaan ravinteita entiseen tapaan. Siitä hyötyvät sekä viljelijät että järvet.
Ojan varteen suunniteltavilla kosteikoilla ja kaksitasouomilla hillitään virtausta ja saadaan ravinteikasta ainesta kiinni ennen järveä. Maanomistajat ovat mukana suunnittelussa alusta alkaen. Tällä varmistetaan, että suunnitelmista tulee toteutuskelpoisia.
Suunnittelijat ovat talven aikana liikkeellä Sappeen suunnan lisäksi myös Jouttesselän vastarannalla. Tevunlahdelle laskee toinen runsaasti ravinteita tuova oja. Myllyojan suulle rakennetaan parhaillaan kosteikkoa, ja talven aikana suunnitellaan, miten ravinteita saataisiin kiinni jo ylempänä Kouvalan- ja Urkanjärvien välillä.
Myös Kirvun- ja Korteojan yläosille laaditaan suunnitelmat, joilla tehostetaan alaosien kunnostuksen tehoa. Kirvunojalle rakennetaan talvella kosteikko ja Korteojalle tehtyä kaksitasouomaa täydennetään laskeutusaltaalla. Jatkosuunnittelussa etsitään kosteikoiden ja kaksitasouomien paikkoja ylempää.
Lisäksi kunnostussuunnitelmat laaditaan Kurkijoelta kohti Ämmätsänjärveä laskevalle ojalle.
Suunnitelmat varmistavat, että Aito Suvi ry pystyy reagoimaan ripeästi, kun rahoitusta toteutukseen tulee jakoon.
Pakkanen on jäädyttänyt ojiin vahvan kannen, ja vain joissain paikoissa päästiin mittaamaan ojan pohjan ja pinnan korkeudet. – Voi olla, että jotkut kohdat pitää vielä käydä mittaamassa uudestaan keväällä, Arttu Lampi sanoo.