Suunnittelijat etsivät maanomistajien kanssa uusia kunnostuskohteita, joista hyötyy sekä järvi että pelto
Maanomistajat Timo Kangas (vasemmalla), Riku Sippola, Mika Rekola, Jussi Hynni Ahlmanin koulun säätiöstä, Juhani Naapila ja Seppo Salo etsivät ravinnekuormitusta pienentäviä ja peltoja parantavia kunnostuskohteita Korteojan yläosalta yhdessä suunnittelija Juha Siekkisen kanssa.
Vähäluminen pakkastalvi on suosinut Aito Suvi ry:n kunnostushankkeita. Rakennustöitä on päästy tekemään kuivalla, hyvin kantavalla maaperällä.
Talven aikana rakennetaan kaksi kosteikkoa; lähes hehtaarin kosteikko Aitoon Tevunlahdelle ja noin 0,3 hehtaarin kosteikko Korteojan varteen Pälkäneveden länsirannalle. Niiden valmistuttua Kukkian ja Pälkäneveden rannoilla on yhteensä 15 kosteikkoa, joiden yhteispinta-ala on 5,5 hehtaaria.
Kosteikoiden avulla ojavesi saadaan seisahtumaan, jolloin niiden mukanaan kuljettama ravinteikas aine ehtii laskeutua. Kosteikot pienentävät ravinnekuormitusta ja lisäävät luonnon monimuotoisuutta, sillä ne tarjoavat elinympäristöjä muun muassa vesilinnuille.
Rakennustöiden rinnalla valmistellaan tulevia kunnostuskohteita. Pirkan Helmi ry:n myöntämällä Leader-rahoituksella teetetään suunnitelmat viidelle alueelle.
Suunnittelu käynnistettiin viime ja tällä viikolla maanomistajatilaisuuksilla. Niissä etsittiin kunnostuskohteita, joista olisi hyötyä sekä vesiensuojelulle että viljelylle.
– Jos maanomistaja uhraa kolmasosan kosteasta pellosta kosteikoksi, sen kaivumailla saadaan nostettua kaksi kolmasosaa viljeltävään kuntoon, Watec Oy:n Arttu Lampi kuvaa kaikki voittaa -periaatetta.
Lampi laatii suunnitelmat Sappeen Kyläjärven yläpuoliselle peltovaltaiselle alueelle. Neljällä muulla alueella suunnitelmat teetetään Kosteikkomaailman Juha Siekkisellä.
Uusia kunnostuskohteita suunnitellaan Korteojan (kartalla numero 1) ja Kirvunojan (2) yläosille, Sappeen kyläjärven yläpuoliselle peltovaltaiselle alueelle (3), Kouvalanjärven yläpuoliselle alueelle (4) ja Ämmätsänjärveen laskevan Härkiojan (5) alueelle.
Suunnittelussa Pälkäneveden tärkeimmät kohteet
Aito Suvi on teettänyt kahdessa aiemmassa Leader-hankkeessa kunnostussuunnitelmat 24 kohteelle. Niistä lähes kaikki on toteutettu tai toteutetaan tämän vuoden aikana. Tulevien rahoitushakujen varalle yhdistys tarvitsee uusia toteutuskelpoisia suunnitelmia.
Käynnissä olevan hankkeen suunnitelmat teetetään Kosteikkomaailmalla ja Watec Oy:llä, jotka ovat suunnitelleet myös lukuisia aiempia kunnostuskohteita.
Suunnitelmia laaditaan laajoille ja peltovaltaisille valuma-alueille, joilta kertyy eniten Pälkänevettä rehevöittävää ravinnekuormitusta. Niistä laajin on Sappeen Kyläjärven yläpuolinen alue. Urkonjärven kautta virtaava Honkaoja kerää vesiä kuntarajan takaa Tursolasta saakka.
Ojan alaosilla vesimäärät ovat niin suuria, että kosteikoiden ja muiden rakenteiden olisi oltava valtavan kokoisia, jotta niillä on vaikutusta. Sen vuoksi kunnostuskohteita etsittiin latvavesiltä ja sivuhaarojen varsilta.
Sappeen koululla järjestetyssä käynnistystilaisuudessa tunnistettiin kaksi aluetta, joille on mahdollista suunnitella kosteikko. Lisäksi ojien varrelta löytyi pari kaksitasouomalle soveliasta paikkaa.
Työ jatkuu latvoilla, kun alaosat on kunnostettu
Toinen Pälkäneveteen runsaasti vettä ja ravinteita tuova oja laskee Jouttesselän eteläpuolelle. Myllyojan suulle Aitoon Tevunlahdelle on valmistumassa kosteikko. Nyt suunnittelua jatketaan Kouvalanjärven yläpuolella. Suunnittelun käynnistystilaisuudessa Urkanojan varrelta ei löydetty sopivia kosteikon paikkoja, koska rinnepellot nousevat nopeasti ojan molemmin puolin. Ravinnekuormitusta voidaan kuitenkin pienentää Urkanojaan laskevan sivu-uoman varressa. Kosteikko on tarkoitus suunnitella niin, että sen keräämiä vesiä voidaan hyödyntää kasteluvetenä pellolla. Lisäksi tarkastellaan Urkanjärveen laskevia ojia. Niiden varsille voidaan suunnitella rakenteita, jotka pidättävät metisistä ja soilta kertyvää vettä ennen peltoalueita.
Myös Pälkäneveden Kelppiänselälle laskevien Kirvunojan ja Korteojan kunnostusta pyritään jatkamaan yläosilla. Kirvunojan alaosalle valmistui syksyllä reilut 700 metriä kaksitasouomaa ja talvella kaksi laskeutusallasta. Korteojalla on käynnistynyt kosteikon ja kaksitasouoman rakentaminen.
Sekä Kirvun- että Korteojan yläosilta löydettiin maanomistajatilaisuuksissa kaksi kaksitasoumalle soveltuvaa paikkaa. Lisäksi harjun suunnasta runsaasti vettä tuovien sivu-uomien varsille voitaisiin rakentaa vettä ja virtausta hiljentäviä altaita, joiden avulla saadaan kiinni veden mukanaan kuljettamia aineksia ja tasataan pääuoman tulvahuippuja.
Ämmätsänjärveen laskeva Härkioja kunnostettiin 66 vuotta sitten. Silloin perustettu ojitusyhteisö aktivoitiin, jotta ojan varteen päästään suunnittelemaan kunnostuskohteita. Ojitusyhteisön yhtiökokousta johti KVVY Tutkimus Oy:n Janne Pulkka.
Uusi suunnittelualue Ämmätsäjärven yläpuolella
Uusi suunnittelualue käynnistyi Ämmätsänjärven yläpuolella. Suojellulta Kurkisuolta alkunsa saava Härkioja kulkee Kurkijoella ja Ämmätsässä peltoalueiden poikki. Ojan latvoilta tunnistettiin kaksi paikkaa, jossa virtausta ja kiintoainekuormitusta voitaisiin pienentää.
Pääuoman varrelta löydettiin kaksi kohdetta, joihin suunnitellaan allas ja kaksitasouomaa. Niiden kaivumailla nostetaan vuosikymmenten aikana painuneita turvepeltoja, jotka ovat nykyisin kosteita.
Lisäksi Härkiojaan Ämmätsän koulun tuntumassa yhtyvän Ruoko-ojan varrelta löydettiin kosteikolle mahdollinen paikka.
Härkiojan mukanaan huuhtomaa ainesta on kertynyt koulun kohdalla olevalle lahdelle 60 vuoden aikana niin paljon, että rantaviiva on siirtynyt lähes sata metriä. Suunnittelija Juha Siekkinen ideoi, että vesijättömaalle voitaisiin avata sivu-uoma, johon vettä ohjattaisiin. Silloin kertyneet massat ja kasvillisuus pidättelisivät ravinteita ennen kuin ne päätyvät järveen. Avovesiosuus lisäisi myös monimuotoisuutta, sillä se houkuttelisi muun muassa vesilintuja.
Ämmätsänjärvi laskee Rautajärven kautta Kukkiaan, joten rehevöittävän ravinnekuormituksen ja tummentavan humuskuormituksen pienentäminen hyödyntää laajaa aluetta.
Suunnittelu jatkuu mittauksilla, ehdotuksia voi vielä tehdä
Suunnittelijat jalkautuvat käynnistystilaisuuksissa ehdotetuille alueille keväällä, kun ojien ja maaston pintaa pääsee mittaamaan ja havainnoimaan. Ennen sitä suunnittelualueilta voi vielä ehdottaa myös uusia kohteita.
Maasto- ja mittauskäyntien jälkeen suunnitelmista laaditaan luonnokset, joita esitellään maanomistajille ja varmistetaan niiden toteutuskelpoisuus. Suunnitelmien toivotaan valmistuvan kesään mennessä, sillä osa kohteista voidaan mahdollisesti toteuttaa jo tulevana syksynä tai talvena, koska käynnissä olevat kunnostushankkeet ovat toteutumassa kustannusarviota edullisemmin.
Keväällä suunnittelualueilla tehdään myös luontokartoitukset, joilla varmistetaan, ettei kunnostus vaaranna luontoarvoja.
