Laskuojat kuntoon -kurssi päättyi – opiskelijatyönä tehtävä hankesuunnitelma auttaa liikkeelle Aitoon ja Pitkäjärven vesienkunnostushankkeita

laskeutusallas
Erik Naulapää (vasemmalla) ja Veikko Hoppula seurasivat syksyllä, kun Hannu Siukola tyhjensi kolme vuotta sitten rakennettua Pitkäjärven laskeutusallasta. Nyt Pitkäjärven kunnostusyhdistys suunnittelee kunnostushanketta Kalalähteenojalle.

– Selvitämme vielä, mikä voisi olla kolmas mahdollinen rahoituskanava Leaderin ja ELY:n harkinnanvaraisen avustuksen lisäksi, yhteisöpedagogiopiskelija Tiia Toikkanen sanoo.

Hän laatii yhdessä Liisa Saarisen kanssa hankesuunnitelman, jonka kanssa Aitoon ja Pitkäjärven laskeutusaltaiden tai kosteikkojen suunnitteluun ja rakentamiseen päästään hakemaan rahoitusta.

Kunnostushankkeista laaditaan yhteinen hankesuunnitelma, mutta ne toteutetaan erikseen. Aitoossa tarkoituksena on rakentaa Myllyojaan laskeutusallas, josta saadaan talteen laskuojan mukanaan tuomaa kiintoainesta.

– Ojan suulla on märkää vesijättöä allasalueeksi. Viimeisen sadan metrin matkalla oja ei juuri laske. Jos sitä osuutta syventäisi ja leventäisi, pohjapatojen avulla voisi saada kiinni kiintoainesta pidemmällä matkalla, Thomas Penttilä sanoo.

Myllyojan varressa suunnitellaan samaan aikaan myös peltojen parannusta. Kun veden vaivaamien maiden kuivatus laitetaan kuntoon, ravinteet pysyvät kasvien käytössä eivätkä huuhtoudu laskuojaan.

Urkanjärvestä alkunsa saava Myllyoja laskee Kouvalanjärven kautta Jouttesselkään. Valuma-alue on niin laaja, että kunnostus todennäköisesti paloitellaan pienemmiksi hankkeiksi.

– Matkalle voidaan tarvita useampia altaita tai kosteikoita. Esimerkiksi Kouvalanjärveen on vuosikymmenten aikana huuhtoutunut niin paljon kiintoainesta, että rantaviiva on siirtynyt sata metriä ja sinne on muodostunut delta, Penttilä sanoo.

Pitkäjärvellä kiintoainesta kerääviä rakenteita suunnitellaan Kalalähteenojan varteen. Se on ollut kunnostusyhdistyksen huolenaiheena jo pitkään, sillä ojan alkulähteillä sijaitsee vanha kaatopaikka, jonka viereen on kipattu myös paikkakunnalla 80-luvun puoliväliin saakka toimineen kangaspainon värijätteitä.

Opiskelijatyönä valmistuvaa hankesuunnitelmaa tarvitaan, kun kunnostushankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen haetaan rahoitusta. Kunnostusyhdistyksen kunniapuheenjohtaja Veikko Hoppula toivoo, että suunnittelulle järjestyy Leader-rahoitusta Pirkan Helmen kautta.

– Silloin avustus voi olla 80 prosenttia kustannuksista. Avustuksen määrällä on ratkaiseva merkitys pienellä budjetilla ja runsaalla talkootyöllä tuloksiin pyrkivälle yhdistykselle.

 

Suunnitteluunkin voi hakea rahoitusta

Humanistisessa ammattikorkeakoulussa opiskelevat Tiia Toikkanen ja Liisa Saarinen halusivat tehdä opintoihin kuuluvan hankesuunnitelman oikealle yhdistykselle tai yhteisölle. Sellainen löytyi Pälkäneeltä, jossa Suvi-vesiensuojeluhanke auttaa liikkeelle vesienkunnostushankkeita.

Ranta-asukkaat ja viljelijät ovat työstäneet hankeideoitaan Laskuojat kuntoon -kurssilla. Sen aikana on käynyt selväksi, että vesienkunnostusrakenteisen suunnittelu on asiantuntijatyötä, johon kannattaa sijoittaa muutama tuhat euroa. Suunnitteluun voi hakea ELY:n harkinnanvaraista rahoitusta tai Leader-tukea.

ELY:n rahoituksen hakuaika päättyy marraskuun lopussa.

– Hakemuksia voi jättää myös määräajan jälkeen. Mikäli määrärahaa ei ole jäljellä, ne siirtyvät seuraavan vuoden avustushakuun, vesienhoidon asiantuntija Salla Taskinen ELY-keskuksesta sanoo.

Hän kertasi Laskuojat kuntoon -kurssin viimeisessä illassa rahoitushaun periaatteita. ELY-keskuksen rahoitus kattaa yleensä 50 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Suurempaa avustusta voi hakea, jos hanke on erityisen laaja tai vaikuttava.

– Perusteena isommalle avustukselle voi olla esimerkiksi se, että hanke edistää alueellisen vesienhoitosuunnitelman ja toimenpideohjelman toteutumista tai tulvariskien hallintaa. Avustus voi olla suurempi myös silloin, kun hanke edistää uhanalaisten vaelluskalakantojen elinvoimaisuutta tai vesiluonnon monimuotoisuutta luonnonsuojelu- ja Natura-alueilla.

Omarahoitusosuutta voi pienentää talkootyön avulla. Talkootyötunnin arvoksi lasketaan 15 euroa ja konetyötunnin hinnaksi 30 euroa.

– Talkootyötä on kaikki sellainen, mikä muuten pitäisi hankkia ulkopuolisilta. Perinteisten lapiohommien lisäksi se voi olla myös työnjohtoa, maastokatselmuksia, suunnittelua tai viestintää. Hankkeesta palkkaa saava ei kuitenkaan voi tehdä talkootyötä.

Omarahoitusosuus voi sisältää myös kunnan, säätiön, hankekumppanin tai sponsorin rahaa.

salla taskinen
Koronatilanteen vuoksi Laskuojat kuntoon -kurssi toteutettiin etänä. Viimeisenä kurssi-iltana Salla Taskinen antoi ohjeita rahoituksen hakuun.

Luvantarpeesta lausunto ajoissa

– Toivotuin hanketyyppi on vedenpinnan nosto. Se vaatii aina lupaa, Salla Taskinen muistuttaa.

Osa muistakin kunnostustoimista voi vaatia vesilain, ympäristönsuojelulain tai luonnonsuojelulain mukaista lupaa. Yli 500 kuution ruoppauksille tarvitaan lupa. Muun muassa kemikaalikäsittely, Natura-alueen toimet tai alueella esiintyvät luontodirektiivilajit edellyttävät lausuntoa luvantarpeesta. Se kannattaa pyytää ajoissa ELY-keskuksesta.

– Lausunto on hakijalle maksuton. Sen liitteeksi tarvitaan hankesuunnitelma, jossa eritellään kunnostusmenetelmät, hankkeen tavoitteet sekä mahdolliset hyödyt ja haitat. Jos lupaa tarvitaan, sen myöntää aluehallintovirasto.

Alueellisessa vesienhoitosuunnitelmassa ja toimenpideohjelmassa korostetaan hajakuormituksen vähentämistä. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteet rahoitetaan muun muassa maatalouden ympäristökorvausjärjestelmästä.

– Maatalouden toimenpiteet eivät ole olleet riittävän laajoja, sillä ne perustuvat vapaaehtoisuuteen, eivätkä kompensaatiot ole aina riittäviä. Myöskään toimenpiteiden kohdentamisessa vesiensuojelun kannalta tärkeimmille alueille ei ole kaikkialla onnistuttu, Salla Taskinen sanoo.

Teollisuudesta, jätevedenpuhdistamoista ja turvetuotannosta kertyvää pistekuormitusta pienennetään lupaehtojen avulla.

 

Rahatpintaan.fi -sivusto kokoaa rahoituskanavia

Vesienkunnostushankkeilla pyritään siihen, etteivät ravinteet huuhtoutuisi vesiin tai ne saataisiin ainakin kiinni ennen järveä. Hankkeita rahoitetaan monen kanavan kautta. Niistä löytyy tietoa esimerkiksi Uudenmaan ELY-keskuksen, ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen kokoamalta rahatpintaan.fi -sivustolta.

Yleensä kunnostushankkeen hakijana on oltava yhteisö, yhdistys, säätiö tai kunta. Tällä pyritään varmistamaan, että hakija kykenee vastaamaan hankkeesta alusta loppuun saakka. Yksityishenkilölle avustusta maksetaan vain erityistapauksessa.

Rahoitusharkinnassa tarkastellaan, ovatko hankkeen kustannukset kohtuulliset hyötyihin nähden. Oman mökkirannan kunnostamiseen avustusta ei saa, vaan hankkeen on oltava yleishyödyllinen. Lisäksi taustalla on oltava riittävästi tietoa, joka osoittaa että ollaan puuttumassa syihin eikä seurauksiin.

– Esimerkiksi ravinteiden saostus kemiallisesti ei kannata, jos laskuojat tuovat lisää ravinteita, Salla Taskinen sanoo.

Isot hankkeet voi pilkkoa osahankkeiksi ja avustusta voi saada toteutuksen lisäksi myös suunnitteluun, selvitykseen, seurantaan, viestintään tai lupaprosessin edellyttämään järjestäytymiseen, kuulemiseen ja lupamaksuun.

Vesistöavustuksia voidaan myöntää sekä suoraan vesistöissä että valuma-alueella tapahtuviin kunnostustoimiin. Avustuksilla tuetaan vesien tilaa parantavia vesistökunnostushankkeita sekä vesien käyttöä parantavia vesitaloushankkeita.

Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan avustuksilla tuetaan ennen kaikkea vesien hallintaan liittyviä hankkeita.

– Vesistökuormituksen vähentäminen tai luonnon monimuotoisuuden lisääminen tulee sen kylkiäisenä, Salla Taskinen sanoo.

Kalataloustoimenpiteiden tuella pyritään parantamaan erityisesti uhanalaisten tai vaarantuneiden kalakantojen elinoloja. Se voi tarkoittaa esimerkiksi vaelluskalojen kulkuesteiden poistamista tai kutukivikkojen rakentamista taimenille.

 

Ensi syksynä Kotiranta kuntoon -kurssi

Viime viikolla päättynyt Laskuojat kuntoon -kurssi on tarkoitus järjestää tulevana vuonna uudella Kotiranta kuntoon -nimellä.

– Mökkiläinen tai ranta-asukas on kiinnostunut omasta rannastaan. Valuma-alue tai laskuoja voi tuntua etäiseltä tai vieraalta, kunnes perehtyy siihen, mitä vesien hyväksi voi tehdä, nimenmuutosta ehdottanut Thomas Penttilä sanoo.

Tämänvuotisella kurssilla havaittiin, että vesistötietoa on saatavissa valtavasti monesta eri lähteestä. Karttapalvelut ja muut suunnittelutyökalut ovat kaikkien käytettävissä, mutta ne ovat maallikolle liian vaikeita. Siksi suunnittelussa tarvitaan asiantuntijaa.

Kurssin aikana tunnistettiin vesienkunnostushankkeita jarruttavat pullonkaulat ja jalostettiin Pälkäneen malli, jolla ne poistetaan. Malli tarjoaa apua käytännön asioiden ja rahoitusbyrokratian hoitamiseen, yhteyksien luomiseen tärkeimpiin sidosryhmiin sekä rahallista tukea omarahoitusosuuteen, mikäli hankkeella on suurta vesihoidollista merkitystä.