Ajankohtaista
Suvi-hankkeen vuosi aikajanalla
Eetu Savilahti otti maaliskuussa vesinäytteet Pälkäneveden syvänteistä.
Luopioisten Säästöpankkisäätiö laittoi alulle Pälkäneen vesiensuojeluhankkeen, jolle haettiin Ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelman rahoitusta Pirkanmaan ELY:n kautta. Säästöpankkisäätiö tukee alueen elinvoimaisuutta, hyvinvointia ja taloudellista kehitystä. Puhtaat vesistöt ovat Pälkäneen elinvoiman kannalta tärkeitä: ne tuovat alueelle asukkaita, mökkiläisiä ja kauppaeuroja.
Kukkialla tehdään koekalastus elokuussa
Kukkian koekalastus toteutetaan 3.–6. elokuuta.
– Koekalastuksia tehdään kuuden vuoden välein valituilla järvillä eri puolilla Suomea. Käytössä on sama menetelmä, joten tuloksia pystytään vertaamaan vuosien ja järvienkin välillä, tutkimusinsinööri Katja Kulo Luonnonvarakeskuksesta kertoo.
Rantakiinteistöjen jätevesiasioissa on vielä paljon tehtävää
Heikki Pietilällä on 16 vuoden kokemus jätevesijärjestelmien suunnittelusta ja rakentamisesta. Kuva Markku Pitkänen/YLE.
– Tietoja haja-asutusalueen rantakiinteistöjen jätevesijärjestelmistä ei ole kootusti olemassa. Valistunut arvioni on, että noin puolella kiinteistöistä on asiat kunnossa, puolella vielä ei, toimitusjohtaja Heikki Pietilä Insinööritoimisto Heikki Pietilä Oy:stä sanoo.
Metso-ohjelma suojelee myös vesistöjä
Tomi Riihirannan yhdellä lohkolla on lähde, joka on ennallistettu tukkimalla aikoinaan tehty laskuoja.
– Päätin reilut 10 vuotta sitten lähteä mukaan Metso-ohjelman määräaikaiseen suojeluun. En halunnut pysyvää suojelua, koska maailman tilannetta on vaikea ennustaa, maanviljelijä Tomi Riihiranta sanoo.
SUVI-hanke nojaa Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen asiantuntemukseen
KVVY Tutkimus Oy:n näytteenottaja Ari Luoto kiersi keväällä sulamisvesien aikaan kaikki Pälkäneveden 14 laskuojaa. Niitä pitkin virtasi vuorokaudessa yli 4000 kilogrammaa kiintoainesta ja 15 kiloa rehevyyteen vaikuttavaa fosforia. Pälkäneen jätevedenpuhdistamon fosforikuormitus on keskimäärin 0,13 kiloa vuorokaudessa.
Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys, KVVY ry, on Luopioisten Säästöpankkisäätiön käynnistämän SUVI-hankkeen kumppani. Toinen hankekumppani on Pälkäneen kunta.
Luonto on Pälkäneen tärkein vetovoimatekijä
Vesistöillä on suuri merkitys kunnan elinvoimaisuudelle, sanoo kunnanjohtaja Pauliina Pikka.
– Vesistöt ovat suomalaisille osa sielunmaisemaa, meillä on yhteinen tahto varjella niitä, Pälkäneen uusi kunnanjohtaja Pauliina Pikka sanoo.
Puhtaat vedet tuovat muuttajia Pälkäneelle – Juha ja Eeva-Kaarina Soini asettuivat "eläkepirttiin" kymmenen vuotta etuajassa
Eeva-Kaarina ja Juha Soinista tuli viime vuonna rautajärveläisiä, kun he muuttivat Ihanaisen rannalle.
Kun tilan nimi on Joutsenranta ja järvi on Ihanainen, niin myynnissä oli Joutsenranta Ihanaisen rannalla.
– Teki mieli tehdä kaupat jo nimen perusteella, Juha Soini nauraa.
Rantarakentaminen ja soiden ojitus ovat muuttaneet vesikasvistoa
Kasvikartoittaja Tuomo Kuitunen on reilun 30 vuoden aikana kolunnut läpi Luopioisten metsät, suot ja järvet. Kuitunen on koonnut luopioistenkasvisto.fi -sivulle tiedot Luopioisista löytyvistä 767 kasvilajista ja 400 sammallajista.
Luopioisten luonto tunnetaan poikkeuksellisen tarkasti. Reilu vuosi sitten kuollut Pentti Linkola kartoitti vuosikymmenien ajan seudun vesilintuja ja Anu Murto on jatkanut hänen työtään. Suomen ympäristökeskuksen biodiversiteettikeskuksen johtava tutkija Raimo Virkkala on julkaissut tutkimuksia mökkijärvensä Kukkian vesilinnustosta ja siinä tapahtuneesta muutoksesta.
Kukkian tilaa seurataan aktiivisesti
Vesienhoidon asiantuntija Salla Taskinen on Pirkanmaan ELY-keskuksen edustaja Suvi-hankkeen ohjausryhmässä.
Kukkia on Pälkäneen järvistä kaikkien tarkimmin tutkittu ja jatkuvan seurannan kohteena. Se kuuluu Natura 2000 -verkostoon harvinaisena hiekkamaiden niukkaravinteisena ja -mineraalisena vesistönä. Kukkia on valtakunnallisesti edustava luontokohde.
Kukkian vesikasvillisuus on Pohjois-Euroopassa omaa luokkaansa. Lajistoon kuuluvat muun muassa raani ja ormio, harvinaiset kirkkaiden vesien kasvit. Ormiota ei Suomessa esiinny muualla kuin Kukkian seudulla.