Vihajärvi on lievästi rehevä

Vihajärvi
Kukkian vedet laskevat Vihajärven kautta kohti Iso-Roinetta. Vihajärven vesi on jokseenkin Kukkian kaltaista.

 

Järven yleistiedot

Vihajärvi on pieni, pinta-alaltaan 2,6 km2 kokoinen kirkasvetinen järvi Kukkian eteläpuolella. Kukkian vesi valuu Vihajärveen itäpäässä olevaa Kukkianvirtaa pitkin ja Vihajärven länsipäästä vedet jatkavat matkaansa kohti Sappeenjärveä ja edelleen Iso-Roineeseen.

Vihajärvessä on viisi saarta ja sen rantaviivan pituus on 19,5 km. Keskisyvyys on 3,5 m ja suurin syvyys, 12,7 m, sijaitsee Verkkosaaresta 150 m länteen. Noin 90 % järven pinta-alasta on syvyydeltään 5 m tai sitä matalampaa.

Valuma-alue on suuri, pinta-alaltaan 868 km2. Vihajärven pinta-ala on siitä vain 0.3 %. Valtaosa, noin 70 % valuma-alueesta on metsää ja myös vesistöjen osuus on varsin iso, melkein viidennes, mitä selittää mm. suuren Kukkian sijainti Vihajärven valuma-alueella. Peltomaita on vajaa 5 %, mutta järven lähialueella on varsin runsaasti peltoja, etenkin itäpuolella, missä on Puutikkalan kylä peltoineen.

Vihajärvi
Peltolahteen koottiin Kukkialta uitettua puuta, kun 1980-luvulla lakkautettu Vihavuoden saha oli vielä toiminnassa. 

Järven vedenlaatu

Vihajärvi kuuluu tyypiltään pieniin vähähumuksisiin järviin. Se on lievästi rehevä. Vesienhoidon kolmannelle suunnittelukaudelle (2022–2027) järven ekologinen tila on määritelty hyväksi. Ravinnepitoisuudet ja levämäärät ovatkin varsin alhaiset ja näkösyvyys kohtalainen, kesällä 2-3 metrin luokkaa.

Vesi on kirkasta, vedenväriä osoittavat mittauslukemat alhaisia ja siten järven humuspitoisuus on vähäinen. Veden pH on neutraali.

 

Soveltuvuus virkistyskäyttöön

Kirkasvetisenä ja vain lievästi rehevähkönä Vihajärvi soveltuu erittäin hyvin virkistyskäyttöön.

 

Tutkimustulokset

Vihavuosi havaintopiste
Vedenlaadun havaintopisteet Vihajärvessä. Lausunnon pohjana on käytetty ”Vihajärvi”-pisteestä kerättyä aineistoa. Kartta: SYKE, Hertta-tietokanta

Kaaviot alla: kokonaisfosforin ja -typen sekä levämäärää ilmentävän klorofylli a -pigmentin pitoisuudet ja näkösyvyys Vihajärvessä talvi- ja kesäkerrostuneisuuskausien lopulla vuosien 1983 ja 2021 välisenä ajanjaksona. Pienten vähähumuksisten järvien ekologisen tilan luokittelun raja-arvot näkyvät katkoviivoina ravinne- ja klorofyllipitoisuuksia esittävissä kuvissa (E = erinomainen, Hy = hyvä, T = tyydyttävä).

Fosforipitoisuus
Järveä rehevöittävää fosforipitoisuutta on seurattu talviaikaan (ohut viiva) 1980-luvulta alkaen ja kesäaikaan (paksu viiva) 2010-luvulta alkaen. Pitoisuudet ovat jokseenkin samoja kuin Kukkialla. 
Typpipitoisuus
Typpipitoisuus on pysynyt erinomaisessa luokassa (erinomaisen ja hyvän raja merkitty katkoviivalla).
Klorofylli
Leväpitoisuutta ja rehevyyttä kuvaava klorofylliarvo on hyvässä luokassa (erinomaisen, hyvän ja tyydyttävän rajat merkitty katkoviivalla).
Näkösyvyys
Näkösyvyys talvella (ohut viiva) on Kukkian tapaan heikentynyt nopeasti. Nykyisin näkösyvyys on noin 2,5 metriä.