Rautajärven tila on tyydyttävä, fosforipitoisuus laskussa

Rautajärvi
2,4 neliökilometrin kokoinen Rautajärvi saa suuren osan vedestään Kyynäröjärvestä ja Ämmätsäjärvestä laskevaa Myllyojaa pitkin. 89 neliökilometrin kokoinen valuma-alue on enimmäkseen metsää. Peltoja on vajaa 10 prosenttia valuma-alueesta.

 

Järven yleistiedot

Rautajärvi on Kukkian valuma-alueen pohjoispuolella sijaitseva pieni, pinta-alaltaan 2,4 km2 kokoinen humusjärvi. Sen itäpäästä Auraanpohjasta löytyy suurin syvyys 22,2 m, mutta järvi on kuitenkin enimmäkseen matala: keskisyvyys on 2,3 m. Pinta-alasta 80 % on alle 5 m, 66 % alle 2 m syvää. Vuodesta 1967 näihin päiviin pisimmät vedenlaadun aikasarjat on kerätty länsipäässä sijaitsevasta 6,1 m syvästä pisteestä.

Kokonaisrantaviivan pituus on 22,195 km ja se on varsin mutkikas. Saaria on 46 kpl ja ovat kooltaan alle 1 ha lukuun ottamatta kolmea saarta, jotka ovat yli hehtaarin mutta alle neliökilometrin kokoisia. Keskellä järveä olevan Kourassaaren ympärillä on laaja, vesikasvillisuutta kasvava matalikkoalue. Koillisosassa on Herninsalmen erottama Kantolanlahti.

Rautajärvi on melko pieni valuma-alueeseensa (89,2 km2) suhteutettuna (2,7 %). Valuma-alue on enimmäkseen metsää (n. 70 %). Kymmenesosa pinta-alasta on soita, joista kolme neljännestä on ojitettu. Maatalousmaata on vajaa kymmenesosa valuma-alueesta, mutta järven lähialueella on runsaasti peltoja.

Järven fosforikuormasta noin 80 % on arvioitu olevan peräisin pelloilta.

9 % Rautajärven valuma-alueesta on vesistöjä, mukaan lukien mm. Kyynäröjärvi ja Ämmätsänjärvi. Tältä suunnalta vedet laskevat Myllyjokea pitkin Rautajärven pohjoisosaan. Luusua on järven länsiosassa Pihtisalmessa, mistä vedet laskevat Äikkäänselän kautta kohti etelää, Kukkian Lehtisaarenselkää.

 

Järven vedenlaatu

Rautajärvi kuuluu tyyppiin pienet humusjärvet. Vesienhoidon kolmannelle suunnittelukaudelle (2022–2027) järven ekologinen tila on määritelty tyydyttäväksi. Rautajärvi on lievästi rehevä – rehevä. Pitkällä aikavälillä kokonaisfosforipitoisuudet ovat kuitenkin olleet hienoisessa laskusuunnassa. Kokonaistypen tai levämääriä kuvaavan klorofylli a –pigmentin pitoisuuksissa ei ole ajan suhteen tapahtunut muutoksia. Rautajärven pH on kesällä lähellä neutraalia, talvella lievästi hapan.

Rautajärven vedenväri on ollut hivenen kasvamaan päin sekä talven että kesän kerrostuneisuuskausien lopulla mitattuna. Ajoittain on mitattu jopa runsashumuksisuutta osoittavia vedenvärin lukemia (100-120 mg/l Pt). Kemiallinen hapenkulutus, joka on toinen humuspitoisuuden ilmentäjä, ei kuitenkaan ole kasvanut. Näkösyvyys on ollut yhden metrin luokkaa ja näyttäisi hivenen parantuneen 1960-luvulta näihin päiviin, jolloin yhä useammin on saatu yli metrin lukemia.

Rautajärvellä sijaitsee yksi Pälkäneen kunnan jätevedenpuhdistamoista, minkä vuoksi järvessä on seurattu suolistoperäisten bakteerien määriä. Niitä on havaittu vain hyvin vähäisiä määriä tai ei lainkaan. Tällaisia bakteereja vesistöihin voi päätyä myös muista lähteistä kuin puhdistamoilta.

 

Soveltuvuus virkistyskäyttöön

Rautajärvi sopii virkistyskäyttöön tyydyttävästä ekologisesta tilasta huolimatta. Järveltä ei tiettävästi ole raportoitu esimerkiksi häiritseviä leväkukintoja. Paikoin runsas vesikasvillisuus saattaa tosin haitata virkistyskäyttöä.

 

Tutkimustulokset

Havaintopisteet
Vedenlaadun havaintopisteet Rautajärvessä. Lausunnon pohjana on käytetty läntisessä järvialtaassa olevasta ”Rautajärvi”-pisteestä kerättyä aineistoa. Kartta: SYKE, Hertta-tietokanta

 

Kuvaajat alla: kokonaisfosforin ja -typen sekä levämäärää ilmentävän klorofylli a -pigmentin pitoisuudet, näkösyvyys, vedenväri ja sameus pintavedessä keskellä Rautajärveä sijaitsevassa havaintopisteessä talvi- ja kesäkerrostuneisuuskausien lopulla vuosien 1967 ja 2021 välisenä ajanjaksona. Pienten humusjärvien ekologisen tilan luokittelun raja-arvot näkyvät katkoviivoina ravinne- ja klorofyllipitoisuuksia esittävissä kuvissa (E = erinomainen, Hy = hyvä, T = tyydyttävä ja V = välttävä).

Fosforipitoisuus
Järveä rehevöittävän fosforin määrä on laskussa. Talviaikaan (ohut viiva) se mahtuu jo erinomaiseen laatuluokkaan (luokittelun raja-arvot merkitty katkoviivoilla).
Typpipitoisuus
Typpipitoisuus on kasvussa kesäaikaan (tumma viiva). Se mahtuu vielä pienten humusjärvien hyvään laatuluokkaan (luokittelun raja-arvot merkitty katkoviivoilla).
Klorofylli
Leväpitoisuutta ja rehevyyttä kuvaava klorofylliarvo on tyydyttävällä tasolla.
Näkösyvyys
Näkösyvyys on parantunut 1970-luvun lukemista lähes puolella metrillä. 
Vedenväri
Vedenväri on tummunut ja lähentelee kesäaikaan (paksu viiva) runsashumuksisen raja-arvoa (katkoviiva).
Sameus
Veden kesäaikainen (paksu viiva) sameus on lisääntynyt 1970-luvulta.