Mitä kuuluu Mallasvedelle – koululaiset tutkivat kotijärveään vesistöpajalla

Vesikiikari
Vesikiikarilla pääsee kurkistamaan pinnan alaista elämää.

Näkösyvyydeksi on mitattu 2,2 metriä. Vesi on havaittu värittömäksi ja kirkkaaksi. Kasvillisuutta ja pohjaeläimiä löytyi vain vähän.

– Mallasvesi on karu ja kirkas järvi, Kostian koulun nelosluokkalaiset päättelevät.

Keskellä kylää sijaitseva Pakanranta on kaikille tuttu. Vesistöpajalla kotirantaa tutkitaan tarkemmin: kurkistetaan pinnan alle vesikiikareilla ja otetaan ammattilaisten työkaluilla vesinäytteitä. Tehtävärasteilla tunnistetaan myös vedestä ja rannasta löytyviä ötököitä ja kasveja.

Alkuun rantakasvillisuuden seasta kauhottu näyte vaikuttaa hiljaiselta, mutta kun vatia tutkii tarkemmin, hiekan seasta alkaa erottaa elämää. Tehtäväkorttien perusteella selvitetään, että vedessä ui muun muassa vesisiiroja ja sudenkorennon toukkia.

Vesistöpajan ohjaaja Christian Tissari kertoo, että edellispäivinä Aitoon Myllyojan ja Rautajärven Myllyjoen varrella kasvillisuutta ja pohjaeläimiä oli paljon enemmän, sillä ne ovat rehevämpiä ja tummavetisempiä.

Rannan kasvillisuus tuottaa järveen happea ja tarjoaa ravintoa monille ötököille, jotka puolestaan ovat muun muassa kalojen ruokaa. Rannalta löytyvä elämä on tärkeää, sillä täältä alkavat järven ravintoketjut.

 

Kokeita ja näytteitä kotirannassa

56 neliökilometrin kokoinen Mallasvesi on maan 72. suurin järvi. Kirkasvetisen järven ja sen 235 saaren rannat ovat haluttuja mökkirantoja.

Koululaiset laskevat Pakanrannan laiturilta vesinäytteenottimen, jonka kansi sulkeutuu vaijeria pitkin liukuvan painon avulla. Jos näytteenotin olisi laskettu Mallasveden syvimpään kohtaan 33 metrin syvyyteen, pohjan vesi ei sekoittuisi nostettaessa väli- ja pintavesiin.

Syvänteen vesi olisi noin neljäasteista, sillä vesi on neljäasteisena raskainta, ja siksi se laskeutuu pohjalle. Pakanrannan laiturilla näytteenottimen mittari sen sijaan näyttää 14 astetta.

Sen vesi on lähes yhtä kirkasta kuin Kukkiasta otettu vertailunäyte. Myös Kostianvirralta otettu purkki on hieman rannan vettä kirkkaampaa, koska virrassa vesi vaihtuu koko ajan. Sen sijaan Laipan metsäjärven vesi on selvästi ruskeampaa ja tummempaa, koska siinä on enemmän ravinteita.

Koululaiset upottavat laiturilta otettuun näytteeseen pH-liuskan. Sen väri ei juurikaan muutu, sillä pH on kuusi. Colajuomassa uitettu liuska sen sijaan värjääntyy sinivihreäksi. Happaman juoman pH-arvoksi mitataan kolme. Pesuaineessa liuska muuttuu punaiseksi. PH-arvo yhdeksän kertoo, että neste on emäksistä.

Seuraavalla tehtävärastilla veteen lasketaan näkösyvyyslevy. Laiturin puolitoistametrisessä vedessä se ei katoa kokonaan näkyvistä, mutta syvemmällä tehty testi osoitti, että näkösyvyys on 2,2 metriä.

Vesistöpajalla pääsee kokeilemaan myös vesikiikareita, joilla tutkitaan pohjan eläimiä ja kasveja. Pakanrannan hiekasta erottuu pohjaeläimien jättämiä jälkiä, mutta päivän kirkkaudessa liikettä ei näy. Pohjaan upotetut laput kuitenkin varmistavat löydökset. Lapuista tunnistetut eläimet ja kasvit toimivat tehtävävihkon ristikon ratkaisuina.

Rannan puiden väliin ripustettu koekalastusverkko esittelee, miten järven kalastoa tutkitaan. Verkosta löytyy monta eri silmäkokoa. Tiheimmillään se on melkein kuin hyttysverkkoa ja siihen tarttuvat pienet kalanpoikasetkin. Harvemmat osuudet pyydystävät isompia kaloja.

Tehtävärasteilla tunnistetaan kala- ja kasvilajeja. Pakanrannasta ei löydy rehevien vesien kasveja, kuten isosorsimoa, osmankäämiä tai limaskaa, vaan karuissa vesissä viihtyviä lahnaruohoja ja järvisätkimiä.

 

Vesistöpajat jatkuvat syksyllä

Vesistöpajojen tarkoituksena on innostaa alakoululaisia tutkimaan ja seuraamaan vesien tilaa. Ne tarjosivat viimeisille kouluviikoille kiinnostavaa toimintaa.

Vesistöpajojen yläkouluikäiset ohjaajat ovat kouluttautuneet kevään aikana tehtäväänsä. Lasten vesistöpajat järjestää nuorten ympäristökasvatushanke. Luopioisten yrittäjien liikkeelle laittama hanke tukee Suvi-vesiensuojeluhanketta, jonka avulla pyritään pysäyttämään Pälkäneen vesien rehevöityminen.

Koululaisten vesistöpajat jatkuvat syksyllä. Kesällä hankkeen palkkaamat nuoret esittelevät puhtaiden vesien hyväksi tehtävää työtä.

Nuoret pystyttävät esittelypisteensä torstaina 10.6. Mikkolan navetalle, jossa järjestetään kello 18 alkaen ranta-asukkaiden jätevesi-ilta. Lauantaina 12.6. kello 10 alkaen nuoret esittelevät vesiensuojeluhanketta Luopioisten torilla.

 

 

 

Tagit