Kirkasvetinen Kukkia on samentunut

Järven yleistiedot

Hauhon reitin vesistöalueelle tyypillisesti Kukkia on kirkasvetinen ja luonteeltaan karu keskikokoinen järvi, jonka pinta-ala on 43,9 km2. Kukkian keskisyvyys 5,23 m ja suurin syvyys 35,62 m. Rantaviiva on hyvin mutkitteleva lukuisine lahtineen, salmineen, niemineen ja saarineen. Kokonaisrantaviivan pituus on 286 km. Saaria on peräti 527 kpl ja niistä suurin osa (348 kpl) on pieniä (0,01-1 ha).

Suurin osa vedestä tulee järveen kaakosta Kuohijärveltä ja koillisesta Ämmätsänjärven-Myllyojan valuma-alueelta. Kukkiasta vedet virtaavat Kukkianvirta pitkin Vihajärveen ja sen kautta Isoon Roineveteen. Valuma-alueen pinta-ala on 857 km2 ja siitä valtaosa (70 %) on metsää. Maatalousalueita on vajaat 5 %. Vajaa 10 % valuma-alueesta on suoalueita, jotka on lähes 80-prosenttisesti ojitettu.

Kukkia on valtakunnallisesti arvokas vesiluontokohde, jonka vesikasvillisuudesta löytyy harvinaisia lajeja kuten sanikkaisiin kuuluva ormio (Pilularia globulifera) ja ratamokasveihin kuuluva raani (Littorella uniflora). Järvi onkin yksi Natura 2000 -ohjelman suojelualueista.

Järven vedenlaatu

Kukkia on tyypiltään suuri vähähumuksinen järvi. Ravinnepitoisuuksien ja levämäärien perusteella Kukkia on erinomaisen ja hyvän tilan rajalla eikä vedenlaadussa näiltä osin ole tapahtunut merkittäviä muutoksia 1960-luvulta 2020-luvulle. Merkittäviä leväkukintoja ei ole havaittu.

Erillisenä altaana pohjoisosassa sijaitsevan Haltianselän vedenlaatu on mittausten mukaan samanlainen kuin Kukkian muilla selkäalueilla. Vesienhoidon kolmannelle suunnittelukaudelle (2022–2027) järven ekologinen tila on määritelty hyväksi. Veden näkösyvyys on vaihdellut kesällä 2 ja 4 metrin välillä. Lähes puolet Kukkian pinta-alasta on 2 m tai sitä matalampia alueita, joten valaistusolosuhteet uposlehtisen kasvillisuuden menestymistä ajatellen ovat erinomaiset. Talvella näkösyvyys on ollut jopa yli 6 m mutta on heikentynyt 2000-luvun mittaan.

Kukkian puskurikyky happamoitumista vastaan oli tyydyttävällä tasolla 1990-luvulle saakka. Sen jälkeen tilanne on kohentunut, kun hapan laskeuma on vähentynyt. Kuluvalla vuosituhannella järven pH ja puskurikykyä ilmentävä alkaliniteetti ovat olleet kasvusuunnassa.

Uritunselällä vedenväri ja kemiallinen hapenkulutus on ollut pitkällä aikavälillä hivenen nousujohteinen ja talviaikainen näkösyvyys on heikentynyt, mikä viittaa lisääntyneeseen humuspitoisen aineksen kuormitukseen valuma-alueelta. Ilmiötä tavataan kaikkialla pohjoisella pallonpuoliskolla, mikä johtuu vähentyneestä happamasta laskeumasta. Sen vuoksi eloperäinen hiili (humus) esiintyy aiempaa enemmän liukoisessa muodossa ja voi siten herkemmin huuhtoutua valuma-alueelta vesistöihin. Tummumista edistää ilmastonmuutoksen kasvattama sadanta ja sen myötä lisääntyvä kuormitus, mitä voimistaa osaltaan maankäyttö, kuten metsäojitukset.

Soveltuvuus virkistyskäyttöön

Kukkia soveltuu virkistyskäyttöön erittäin hyvin. Vesi on väritöntä, vähähumuksista ja siten kirkasta. Planktonlevien määrä on alhainen eikä järvellä ole havaittu merkittäviä leväkukintoja.

Tutkimustulokset

Alla olevat kaaviot: kokonaisfosforin ja -typen sekä levämäärää ilmentävän klorofylli a -pigmentin pitoisuudet, näkösyvyys, vedenväri, kemiallinen hapenkulutus ja pH Kukkien läntisessä järvialtaassa sijaitsevissa kolmessa havaintopisteessä ”Kukkia 100” (Iso Siikasaari), ”Kukkia 4” (Rajalansaari) ja ”Kukkia 5” (Kukkiasaari), joista jälkimmäisten kahden tulokset on yhdistetty ja laskettu vuosittain keskiarvoiksi (±keskiarvon keskivirheet) talvi- ja kesäkerrostuneisuuskausien lopulla vuosien 1964 ja 2021 välisenä ajanjaksona. Suurten vähähumuksisten järvien ekologisen tilan luokittelun raja-arvot näkyvät katkoviivoina (E = erinomainen, Hy = hyvä).

• Lisätietoa: 
  Kukkia Järviwikissä
  Kukkian suojeluyhdistys