Hyvät kahvit ja pullat ovat ensimmäinen vesiensuojelutoimi

Janne Pulkka
Vesistöillan asiantuntijana toimi suunnittelupalvelujen johtaja Janne Pulkka, KVVY Oy.

Suvi-vesiensuojeluhankkeen ensimmäisessä koulutusillassa pohdittiin vesiensuojelutoimia laskuojien varsilla. Illan asiantuntijavieras Janne Pulkka korosti yhteistyön merkitystä. Järviä rehevöittävien laskuojien vedet saadaan hallintaan, kun kaikki näkevät siinä hyötyä.

Hyödyt löytyvät ainoastaan keskustelun kautta. Siksi ensimmäinen ja tärkein vesiensuojelutoimi voivat olla hyvät kahvit ja pullat. Kahvittelun lomassa laskuojan varren metsänomistajat, viljelijät, asukkaat ja mökkiläiset pääsevät sovittamaan yhteen kaikkien tarpeita. Puhtaat rannat ovat kaikkien yhteinen etu. Myös metsänomistajilla ja viljelijöillä on usein rantatontteja, joiden arvo pysyy ja paranee, kun vedet pidetään puhtaina.

Laskuojan mukanaan tuoma humus ja kiintoaines rehevöittää etenkin matalia lahtia. Rehevöitymistä voidaan vähentää ojan varteen rakennettavalla kosteikolla tai laskeutusaltaalla. Suunnittelu etenee helpoimmin, jos ojan varrelta löytyy maanomistaja, jolla olisi sopivaa joutomaata. Silloin allas ei haittaa, vaan tukee viljelyä: kaivumaat ja altaaseen kertyvä ravinteikas liete voidaan hyödyntää peltojen parannuksessa.

Janne Pulkka muistutti, että vesiä hallitaan kaikkialla, esimerkiksi markettien parkkipaikoilla ja talojen pihoissa. Vesienhallinta nähdään kuitenkin viljelijöiden ongelmana, koska heidän maansa ovat viimeisenä ennen kuin oja laskee järviin.

Pelloilla vesien hallinta hyödyntää sekä viljelijää että vesiä. Tulvien ja pintavalunnan ehkäiseminen edistää pellon kasvua ja vähentää huuhtoutumia vesistöihin.

Kosteikot tai laskutusaltaat eivät ole puhdistamoita, mutta ne keräävät tehokkaasti kiintoainesta ja humusta, jos rakenteet ovat riittävän suuret suhteessa valuma-alueeseen.

– Joka ojan varrella voidaan tehdä jotakin, mutta alue määrittää mitä, Janne Pulkka sanoi.

Hän arvioi, ojien varsilla on kertynyt korjausvelkaa 10–15 vuoden verran. Vesiensuojeluhankkeet voivat edistää korjausvelan lyhentämistä, sillä ne tarjoavat tietoa ja rahoituskanavia.

Avustuksilla on suuri merkitys, jotta vesien vesiensuojelutoimet etenevät. Lisäksi tuottajahinnat ja tulevaisuuden näkymät vaikuttavat siihen, millaisella innolla viljelijät tarttuvat toimeen.

 

Tukea kosteikon rakentamiseen ja hoitoon

Suvi-hankkeen ensimmäinen vesistöilta jouduttiin koronarajoitusten vuoksi järjestämään etänä. Mukana oli asukkaita, kesäasukkaita, viljelijöitä ja suojeluyhdistysten edustajia.

Illan päätteeksi järjestetyllä kyselytunnilla kiinnostivat muun muassa kosteikkojen rakentaminen ja hoitaminen sekä hankkeisiin saatavat avustukset. Janne Pulkka kertoi, että isoihin, yli puolen hehtaarin kosteikkohankkeisiin voi saada tukea 11 668 euroa hehtaaria kohti. Sitä pienemmissä hankkeissa tuki on 3226 euroa hehtaaria kohti. Lisäksi tuetaan kosteikkojen hoitoa, huoltoa ja kunnossapitoa erillisen laaditun sopimuksen mukaan noin 450 €/ha/v.

Kosteikon rakentaminen patoamalla maksaa keskimäärin 8 000–12 000 euroa hehtaarilta ja kaivamalla 17 000–20 000 euroa hehtaarilta. Suunnittelussa olennaista on riittävä koko. Kun virtaava vesi seisahtuu riittävän pitkäksi aikaa, ehtii veden mukana tuleva kiintoaines laskeutua kosteikon pohjalle.

– Mitä pidempi viipymä, sitä tehokkaammin se toimii, Pulkka sanoi.

Kyselytunnilla pohdittiin myös, voisivatko osakaskunnat ohjata vesistötutkimuksiin rahaa, jotta tutkittua saataisiin enemmän laskuojia.

Osanottajat pitivät vesistöiltaa hyödyllisenä, sillä tapaamisessa asiat on helpompi ymmärtää kuin tekstistä.

 

Tagit