Ajankohtaista

– Meillä opinnäytetyön tulee pohjautua työelämän todelliseen tarpeeseen ja halusin sen olevan hyödyllinen myös Pälkäneelle, Humanistisessa ammattikorkeakoulussa opiskeleva Hanna Alanen kertoo.

Hänen tavoitteenaan on suorittaa yhteisöpedagogin ammattitutkinto keväällä 2023.

Suvi-hanke järjesti yhdessä Valkeakoski-opiston kanssa vesienkunnostuskurssin syksyllä 2021 ja 2022. Molemmat kurssit toteutettiin etäopetuksena, ja mukana oli lähes parikymmentä ranta-asukasta ja viljelijää.

– Parasta ovat olleet elävän elämän esimerkit, toistui useammassakin palautteessa, kun syksyn ajan jatkunut Kotiranta kuntoon -kurssi päättyi torstaina.

Viljelijöiden edustajat ovat olleet alusta alkaen mukana Suvi-hankkeessa. Myös kunnostustoimet ovat lähteneet liikkeelle viljelijävetoisesti: maanomistajat ovat tarjonneet parannettavaksi pariakymmentä pelto- ja laskuojakohdetta. Niistä osa on sellaisia, joilla voidaan vaikuttaa merkittävästi Kukkiaan ja Pälkäneveteen päätyvien ravinteiden määrään.

Lukemattomilla järvillä ollaan tyytymättömiä vedenkorkeuteen, kun loppukesän parhaaseen loma-aikaan rannat pakenevat ja laiturit makaavat pohjassa. Kukkialla suojeluyhdistys teetti asiantuntijalla kunnostussuunnitelman, jolla alinta vedenkorkeutta nostettaisiin muuttamatta keskivedenkorkeutta. Jos keskivedenpintaan ei puututa, hanke ei välttämättä vaadi vesilupaa.

Suvi-hankkeen vetäjä Marja-Liisa Suomalainen esitteli Kotiranta kuntoon -kurssilla tuoreinta kunnostuskohdetta, joka on lähdössä liikkeelle Rautajärven Kantolanlahdella. Siellä herättelijänä toimivat viime talvena otetut vesinäytteet, joiden mukaan lahti kärsii happikadosta ja sisäisestä kuormituksesta.

Suomalainen korosti, ettei johtopäätöksiä lahden tilasta voi tehdä yhden tutkimustuloksen perusteella.

”Happivaje oli hyvin voimakas jo päällysvedessä. Syvemmällä happea oli hyvin niukasti ja pohjan lähellä sisäinen kuormitus nosti ravinnepitoisuuksia.”

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen hankevastaava Hanna Arola korosti Kotiranta kuntoon -kurssin neljännessä illassa, että vesienhoito on kestävyyslaji.

– Joku viisas on todennut, että vesistössä havaitut muutokset ovat tapahtuneet vuosikymmenten kuluessa. Myös tilan korjaaminen tai parantaminen ottaa aikansa.

Kalastuskunnan hallintoon ei ole kovin helppo löytää vapaaehtoisia. Aitoon kalastuskunnassa turvauduttiin sukupolvenvaihdokseen, kun vuosikymmeniä vesialueita hallinnoineet aktiivit siirtyivät yksi toisensa jälkeen eläkepäiville.

– Lupauduin jatkajaksi sillä ehdolla, että kalakannan hoidon ja kalastuksen hallinnon lisäksi painopisteeksi otetaan myös vesiensuojelu, Thomas Penttilä kertoo.

Hänen kunnianhimoisena tavoitteenaan oli käynnistää vesien tilaa parantavia kunnostustoimia.