Ajankohtaista

Lumpeenkukka tarjoaa monipuolisen sukelluksen Pälkäneen vesiin. Lehdessä kalastajat ja sukeltajat kertovat Pälkäneen vesien arvosta ja asiantuntijat niiden tilasta. Sivuilta löytyy helpot ohjeet niin ranta-asukkaille kuin rantojen kunnostajillekin.

Vesien puolesta on toimittu monella rintamalla. Lehti kertoo puhdistamoiden toiminnasta, niittotalkoista sekä metsänomistajien ja viljelijöiden vesistötoimista.

Pälkäneen nuorten ympäristö- ja yrittäjyyskasvatushanketta esiteltiin hiihtolomien alla yhteiskoululla ja lukiolla sekä Anna Tapion koululla. Johdatustuntien jälkeen aiheesta kiinnostuneilla oli tilaisuus hakea vesiensuojelukoulutukseen, jonka jälkeen osa nuorista työllistyy kesällä "vesiensuojelulähettilään" tehtävissä.

Hakemuksia kertyi yhteensä 44. Kesätyötä haki 26 nuorta, ja lisäksi lähes parikymmentä annatapiolaista on kiinnostunut koulutuksesta, joka toteutetaan koululla kerhona.

Pälkäneen järvien pinnankorkeus on seurannut viime kesästä alkaen melko tarkasti pitkäaikaisia keskiarvoja. Helmikuun puolivälissä Mallasvesi oli pari senttimetriä ja Kukkia kymmenkunta senttimetriä korkeammalla kuin tavallisesti samaan aikaan.

Pälkäne tunnetaan upeista järvistään. Vuosikymmeniä rannoilla viettäneestä kirkas Kukkia tai puhdas Pälkänevesi saattaa kuitenkin kuulostaa nostalgialta. Vesi on samentunut, eikä laiturin päästä enää erota pohjaa. Umpeen kasvavat lahdet ja limoittuvat verkot kertovat rehevöitymisestä. Parhaan lomakauden aikaan on tarkkailtava sinilevähavaintoja.

Videon kuvaus ja editointi: Pyry Vaismaa.

Kangasalan ja Pälkäneen vesistöt ovat pääosin hyvässä kunnossa. Vesinäytteet luokitusta varten otetaan kuitenkin selkävesiltä.

– Jos tilanne heikkenee selkävesillä, peli on jo menetetty, sanoo Pro Puruvesi -yhdistyksen puheenjohtaja Reijo Jantunen.

Luopioisten Säästöpankkisäätiö käynnisti alkuvuodesta vesistöihin liittyvän pilottihankkeen Pälkäneellä.

– Haluamme tukea alueemme elinvoimaisuutta ja yhteiskunnallisesti tärkeää asiaa. Suvi-hankkeella kokoamme eri tahoja pitämään huolta upeista vesistöistämme, Luopioisten Säästöpankkisäätiön toimitusjohtaja Erkki Nurmi kertoo.

Pohjanlahteen laskevan Kokemäenjoen yksi haara saa alkunsa Pälkäneeltä. Längelmäveden ja Hauhon reittien vedet yhtyvät Mallasvedellä, josta ne jatkavat Valkeakosken kautta kohti Poria.

Latvavesillä järvien tila on pitkälti omissa käsissä: vesi kertyy järviylängöltä ja virtaa kohti isoja järviä. Pälkäneellä on vähän soita, ja siksi vedet ovat luonnostaan kirkkaita.

Keväällä 2021 käynnistyvä ympäristökasvatushanke innostaa lapsia ja nuoria mukaan vesiensuojelutyöhön. Hanke kouluttaa pälkäneläisnuorista vesiensuojelulähettiläitä ja koululaisten vesistöpajan ohjaajia.

Vesiensuojelulähettiläät kertovat yhdessä paikallisten asiantuntijoiden kanssa Pälkäneen vesistöjen tilasta ja suojelusta muun muassa yleisötapahtumissa ja somekanavien kautta.